Hän on suudellut suutani
ja pyytänyt kyynelsilmin:
Älä unhota minua!
Kuljen kiireesti aatellen kaikkea sitä
ja kohtaan ihmisen,
jolla on notkea naisen vartalo,
kauniit silmät ja kaunis suu.
Minä tunnen hänet ja riemastun, mutta hän tervehtii kylmästi, ja minä huomaan olevani huonosti puettu ja kasteesta märkä.
Alan kulkea hitaasti. Ajattelen, kuinka monesta ilosta olen kieltäytynyt siksi, että yksi on pyytänyt muistamaan, että yksi on luvannut odottaa tuhannen vuotta.
NEITI KUKKIA KERÄSI
Neiti kukkia keräsi,
oli heinien haussa.
Mitä neiti kukkasilla,
hempeäinen heinäsillä?
Tahtoi taikakukkasia, yheksiä yrttilöitä, kun oli kulta kylmentynyt, armas aivan unhottanut.
Pysähtime pyytämähän:
Suotko mun, suloinen impi, käydä kanssasi kedolle, hakemahan heinäsiä, kukkia kereämähän? Tekisi minunkin mieli yheksiä yrttilöitä, kun ei kulta muuten muista, aattele ei armahainen.