Silloin kun Siimeon syntyi — savusaunassa tietenkin niinkuin sinä tai minä — kesäpäivät silloin loisteli lämpöisinä, ei merkkiä taivaalla mitään öin eikä päivin sinä kesänä nähty, katsoitpa länteen tai itään.

Merkkiä muuta ei ollut kuin rinnassa piltin pienen yks lestin kuva, kuva päivä päivältä yhä vain tummentuva. Suku töllisti merkkiä sitä, mut selvää ei tullut. Kuoleman merkkinä vain piti lestiä muutamat hullut.

Niinpä ei äiti tulkinnut merkkiä juuri: pojasta tästä on tuleva suutari suuri — niin hän uskoi, mutta ei virkkanut mitään, ennenkuin Siimeon kasvoi ja varttui ja kaikkien ihmeeksi saappaan tekohon heti kuin mestari tarttui.

Lapsena Siimeon yöt sekä päivät rääkyi, suu auki korvia myöten kuin eksynyt pässi hän määkyi. Hyvä ei auttanut, pahasta parku vain nousi, sama, jos sylissä kantoi tai häntä suuressa sinisessä lullassa sousi.

Kotimökkiin se ääni ei millään mahtua voinut: koko kylässä ei sitä seinää, jonka hirsistä ei olis kiljunta kaikuna soinut. Naapurit suuttuivat, sättivät kakaraa jos vaikka miksi, aavistamatta, että he poikaa kerran kumartaa saavat ja sanoa mestariksi.

Vuosia kaksi: tulipa huudosta loppu, mut pian ilmeni toinen jo harmi ja hoppu. Tuskinpa huokaista ehtivät naapurit tuosta, kun alkoi jo Siimeon kylässä kaikkien kiusana juosta.

Ikkunaruudut hän pirstaksi kivillä viskoi, mansikkamaista hän pensaat marjoineen, juurineen kiskoi. Kissan jos kiinni vain sai, heti hännän hän katkoi, kanat kaikki paljaspyllyiksi äkkiä raastoi ja ratkoi.

Ukkojen tervatut kengät hän hapanmaitotiinuihin peitti. Simon löytämän sammakon emännät kiukkuiset monasti rokassa keitti. Jos oli lampaitten villoissa takkiaistulloja myötä, niin heti arvattiin: se on tietenkin Lestin Siimeonin siivoa työtä.

Äiti ei vitsahan tarttunut. Jopahan toki! Vitsan kipua itse hän liiankin usein lapsena koki. Naapuri jokainen vihalla kohteli poikaa ja pilkalla pisti, silläpä entistä hullumpi tenavasta tuosta vain saatiin kiusa ja risti.

Jos joku uskalsi Siimeonin äidille kieliä kantaa, äksysti eukko jok'ainoan sanan kuin myrkkynä osasi takaisin antaa: