»Jokainen teistä», hän sanoi, »pilkalla köyhän pentua katsoi ja tyrkki, siksipä varoa saatte ja pelätä vielä, kun kasvaa sen nyrkki».
Joskuspa kylässä piiskattiin tätä mokomaa lasta, mutta voi kuitenkin: silloinpa hänestä vastus saatiinkin vasta. Silloin hän yltyi, silloin hän, nähkääpäs, suuttui, ja silloinpa kylä kuin kiehuvaks helvetiks muuttui.
Silloin jo kissat ja kanat ne hirttonuorassa riippui, isännän parhaat saappaat korkean viirin huipussa viippui, lantut ja nauriit tuo riivattu pelloilla listi, siat tuli hulluiksi, pyörivät, kiljuivat, Siimeonin tulkkaama neula kun saparossa istui ja pisti.
Verkot ja rysät hän repi ja veneet hän vesille kiskoi, mitä vain rannoilta löysi, kaikki hän aaltojen vietäväks viskoi. Sisälle uunit savun kaikki lykkäsi, tietty ei miksi, ennenkuin huomattiin, että Siimeon katoille kiipi ja piippuihin säkkiä, sammalta lykkäsi tukkehiksi.
Vaivalla kuivatut heinät hän ladoista sateeseen heitti, haravat, hangot ja työkalut yleensä kaikki hän särki tai iäksi peitti. Terävät kirveet ilokseen hakkaili kiviin, juomansa kananmunat asetteli aitan rapuille kauniisti riviin.
Niinpä hän kylässä tuhot sai aikahan moiset, vieläpä kanssaan kujeisiin näihin hän villitsi myös pojat toiset. Hirmuista sortoa harjoittivat nämä pikkuiset pirut, neuvoille, käskyille, kurille, uhkalle antaen pitkät lirut.
Kunnes se sattui se kutsumus oikea Siimeoniin kohti, kutsumus, jota jo äiti syntymämerkistä pohti: Sattuipa suutari, koiranleuka ja vekkuli taloon, vetäen piankin Siimeonin lahjat oikeaan valoon.
TOINEN LUKU
Sanoi se suutari: »Kuuleppas, Siimeon, tässä on suutarinmarkka. Sen sinä saat, jos osannet olla nyt oikein viisas ja tarkka. Jos osaat narrata tunniksi tieheen ukon ja akan, piikin saat ja saat vielä lisäksi oppia konstit käytössä naskalin, virven ja lakan.»
Siimeon verensä viemänä aina on ilolla katsonut suutarin työtä, katsonut arvonannolla, hengessä ollen myötä. Räätälit saksiaan, neulojaan, rantojaan, syyrinkeitänsä varoa saivat, suutarille ei koskaan Siimeonin takia koituneet mitkään harmit, ei vaivat.