"Missäs nyt elelet? En ole sinua kylällä ennen tavannut."
"Olen tullut tänne 'papereita' hakemaan. Kannan kullanhuuhdontapaikoille paloviinaa."
[Viinankauppa on kullanhuuhdontapaikoissa ankarasti kielletty, mutta Lena-virran ympäristöillä on syntynyt keinottelijaluokka — "viinankantajat", jotka viinaa kultaan vaihtavat. Tämä on hyvin vaarallista tointa, kun näet kuritushuonerangaistus sen harjoittajia uhkaa. Maan luontokin tuottaa isoja vaikeuksia. Monet viinankulettajat saavat kuolemansa metsissä milloin puutteista, kasakanluodeista, jopa toisinaan toisten toverien puukoistakin. Mutta tämä toimi on kumminkin hyödyttävämpää kuin itse kullanhuuhtominen.]
Katsahdin Wassiliin. Hän loi katseensa maahan ja tarttui hevosensa ohjaksiin, mutta kohotti taas samassa päänsä ja katsoi minua uhkamielisesti silmiin. Huulensa olivat kiinnipuserretut, mutta alahuuli vavahteli.
"Minäkin lähden metsään. Mitä minuun noin katsot? — Olen kulkuri — — kulkuri!"
Viimeiset sanat huusi hän tiehensä ratsastaissa. Hetkisen nousi vielä tieltä ravia juoksevan hevosen kavioiden kohottama lumipilvi.
Vuotta myöhemmin tuli Achinetka taas kylälle "papereita hakemaan." Mutta Wassili ei koskaan palannut.
"METSÄ HUMISEE."
I.
Metsä humisee…