Silloin jyrähtivät äkkiä kanuunat ja kuulasade yllätti laivan. Kun turkkilaisten patterit laukasivat kanuunansa toisen kerran tuli Cocon laiva niin reikiä täyteen, että se siinä paikassa upposi koko miehistöineen päivineen.
Tämä odottamaton asiain käänne jäi perästä tulevilta laivoilta yön pimeässä ja ruudinsavussa siihen määrin näkemättä, että ne eivät tienneet, oliko Coco vai turkkilaiset alottaneet ammunnan.
Toinenkin suuri kaleeri lähestyi sentähden: mutta senkin vastaanotti turkkilaisten kanuunain jyrinä niin kiivaasti, että se niin ikään upposi. Nyt paljastui kreikkalaisille totuus, että turkkilaisten oli täytynyt saada tieto yrityksestä petoksen kautta, ja he kääntyivät takaisin niin pian kuin mahdollista päästäkseen jälleen satamaan, mikä kuitenkin ei voinut tapahtua ilman suuria vaurioita.
Kun päivä tuli, tervehtivät laivastolla olevat turkkilaiset riemuhuudoilla hallitsijaansa, jonka he tiesivät olleen tapahtumia katsomassa, ja pikalähetti ilmoitti hänelle kahden suuren vihollislaivan häviön ja että koko yritys oli mennyt myttyyn.
Iloisena palasi suurherra telttaansa ja huusi suurvisiirilleen, joka oli häntä vastaan ottamassa: "Sinä olet väärin arvostellut, Halil! Allah tahtoo suoda meille lopullisen voiton; sillä vihollisteni hankkeet eivät ole onnistuneet ja kaksi laivaa on miehineen päivineen uponneet meren pohjaan."
Halil pasha pani kätensä ristiin rinnalleen, kumarsi maahan ja sanoi: "Allah on suuri ja Muhamed hänen profeettansa. Ylistetty olkoon hänen pyhä nimensä!"
Sillä välin oli muuria ammuttu yhtä mittaa saamatta kuitenkaan tuntuvampaa vahinkoa aikaan.
Tukalammaksi uhkasi tulla se seikka, että elintarpeet alkoivat uupua. Mieliala oli sen johdosta tullut kaupungissa levottomaksi ja siellä täällä syntyi suuren tyytymättömyyden ilmauksina meteleitä, joissa armenialainen Tommaso oli kaikellaisissa valepuvuissa osallisena. Samoin hän jo ajoissa tiesi ilmoittaa sulttaanille Giustinianin aikomasta hyökkäyksestä laivaston kimppuun, jonka johdosta tämä yritys onnistui yhtä huonosti kuin edellinenkin.
Pienet laivastokahakat raukesivat tyhjiin, torjutuita rynnäköitä seurasi toinen toistaan sangen tiheään ilman että kumpikaan riitapuoli niistä sanottavasti olisi hyötynyt tai kärsinyt vahinkoa. Nyt alettiin myöskin miinoilla ja vastamiinoilla käydä maanalaista sotaa; mutta senkään menestys ei ollut juuri mainittava. Vain sen puolesta oli kaupunki tappiolla, että sikäli kuin piiritystä jatkui pitempään, sen apuneuvot vähitellen vähenivät, joita se piiritystä kestääkseen tarvitsi.
Turkkilaiset ampuivat yhtämittaa joka päivä. Osia muurista luhistui, mutta piiritetyt korjasivat pirstaleet entiselleen. Mitä suurinta varovaisuutta käyttämällä ei kreikkalaisilta jäänyt tuskin yhtään turkkilaista miinaa huomaamatta. Sitä helpotti paljon se seikka, että turkkilaiset, merkillistä kyllä, kaivoivat kaikki miinansa aina vaan samoille paikoin, eikä niillä siitä syystä ollut vähintäkään menestystä.