"Taidatte olla huoleton", sanoi miss Gething.
"Tai ei hän tunne ruumistaan", huomautti herra Glover nenäviisaasti.
"Toisissa tapauksissa ehkä sitä paremmin", vastasi laivuri.
Ääni millä tämä huomautus tehtiin, sai herra Gloverin ihmettelemään mitä sellaiset tapaukset olisivat. Herroilla ei kummallakaan ollut halua keskusteluun, ja ilman emäntää olisi tee juotu hiljaisuuden vallitessa. Kymmenen minuuttia yli kuusi nousi herra Glover tuoliltaan, selittäen nyt olevan ajan lähteä.
"Paljoa ei enää sadakaan", sanoi miss Gething lohduttavasti.
Herra Glover otti eteisestä hattunsa ja sateenvarjonsa, puristi tytön kättä ja katsoi kysyvästi laivuria.
"Tuletteko samaan matkaan?" kysyi hän erittäin kohteliaasti ja ystävällisesti.
"Hm! — En", vastasi toinen.
Herra Glover painoi tulisesti hatun päähänsä, nyökkäsi suuttuneena ja läksi.
"Kyllä hän vielä junalle ennättää", sanoi laivuri nähdessään miss
Gethingin ikkunasta katselevan Gloverin tulista kiirettä.