"Lupaatteko kohdella meitä molempia yhtäläisesti?" kysyi Wilson matalalla äänellä.
"En", vastasi Annis ja katsoi pelokkaasti hymyillen laivuria. Ikäänkuin huumaantuneena tarttui tämä tytön käteen ja yritti vetää hänet luoksensa.
"Ei", sanoi Annis ja vetäytyi kiireesti syrjään. "Ei, se ei sovi."
Wilson pelästyi, huomaten menneensä liian pitkälle, ja pelko sai hänessä uudestaan vallan.
"Miksikä se ei sovi?" kysyi hän koettaen näyttää viattomalta.
Lyhyt, mutta onnettomuutta uhkaava kipinä välähti miss Gethingin silmissä.
"Pyydän anteeksi", sanoi laivuri nöyrästi.
"Mitä?" kysyi miss Gething, ja nyt oli hänen vuoronsa näyttää viattomalta.
Väsyneinä kiertoteihin, joissa hän aina joutui tappiolle, päätti Wilson taas käydä suoraan asiaan.
"Kun koetin suudella teitä ja sitten olin olevinani ymmärtämätön", sanoi hän avomielisesti.