"Tarkoitan teeskenneltyä tapaanne riidellä", sanoi perämies. "Teitte sen kerrassaan mainiosti. Minäkin koitin pitää puoliani, mutta se ei käynyt likimainkaan niin hyvin kuin teiltä."
"Tarkoitatteko, ettette tarkoittanut, kuten sanoitte"? kysyi laivuri.
"Tietysti", vastasi perämies, ja näytti hyvin hämmästyneeltä. "Ette suinkaan tekään sitä tehnyt?"
"En", sanoi laivuri ja nielasi. "En, tietystikään en. Mutta te ajoitte myöskin asianne hyvin, George. Mainion hyvin."
"En puoliksikaan niin hyvin kuin te", sanoi perämies. "Niin, me kai jatkamme yhä?"
"Se kai parasta", vastasi laivuri. "Vaan ei suinkaan liene tarpeellista, että samaa tapaa seuraamme. Tarkoitan veitsien nielemistä ja muuta sellaista."
"Ei, ei", sanoi perämies hätäisesti.
"Ja jos te voisitte saada vaimonne Summercovesta matkustamaan junalla kotiin George, saisimme ehkä vähän rauhaa täällä."
"Hän ei koskaan antaisi anteeksi minulle sellaista pyyntöäkään", sanoi perämies. "Saatte luvan käskeä häntä itse, kapteeni."
"Sitä en tee", sanoi laivuri päättävästi. "En koskaan voisi laivallani kohdella naishenkilöä sillä tavalla. Toivon sentään tietäväni, miten käyttäytyä, niin veitsellä kuin syönkin."