"Jos hän pääsee vapaaksi, lähtee hän entiselle polullensa", jatkoi soturipappi; "sillä näitten verikoirain luonnossa on, etteivät koskaan heitä sen saaliin jälkeä, josta kerran ovat hajun saaneet".

"Minun ei tarvitse enempää kuulla", sanoi markiisi. "Aikeesi kyllä hoksaan — se on kauhea, mutta hätä on suuri".

"Minä tahdon vain sinulle tästä ilmottaa", sanoi temppeliherra, "että tietäisit olla varoillasi, sillä siitä tulee nousemaan kauhea meteli eikä voi arvata, kenen päälle englantilaiset purkavat hirmunsa. — Niin, ja löytyy vielä toinen vaara — hovipoikani tietää tämän charegitin aikomuksen, ja sitäpaitsi hän on itsepäinen viisakas narri, josta mielellään soisin pääseväni erilleen, koska hän vaivaa minua sillä että uskaltaa katsella asioita ei minun, vaan omilla silmillänsä. Mutta pyhän veljeskuntamme säännöt jättävät käteeni oikeuden päästä tuommoisesta kiusasta. Taikka odota — saraceni voipi löytää oivan aseen vankihuoneessaan, ja minä lyön vetoa siitä, että hän sitä käyttää karkuun lähtiessään, joka tapahtunee niin pian kuin hovipoika tuopi hänelle ruokaa".

"Se voipi asian muuttaa", sanoi Konrad, "mutta kuitenki —"

"*Kuitenki* ja *mutta*", sanoi temppeliherra, "ovat houkkien sanoja — järkevät miehet eivät epäile eivätkä peräy — ne päättävät ja panevat toimeen".

Kahdeskymmenes luku.

Kun leijonata johtaa kaunotar,
Se iloissaan voi tuskin harjaa puistaa
Ja kynsiään ei näyttää ensinkään.
Niin Herkules värttinäks kartun väänti
Ja kehräs rakkaudesta Omphaleen.

Anonymous.

Sitte kun Richard, tuon viime luvun lopulla kerrotun mustan petoksen pahaa aavistamaton esine, oli saanut ristiretken ruhtinaalliset päälliköt päättämään sodan jatkamista uudella innolla, oli hänen lähimpänä huolenansa perustaa rauha jälleen oman perheensä keskuudessa; ja nyt, kun hän suuremmalla maltilla saattoi asiaa punnita, halusi hän tarkasti tutkia niitä asianhaaroja, jotka olivat saaneet lipun katoamisen aikaan, sekä sen tuttavuuden laatua ja hellyyttä, joka oli olemassa hänen sukulaisensa Edithin ja maanpakolaisuuteen tuomitun skotlantilaisen seikkailian välillä.

Kuninkaatarta ja hänen seuruettaan säikäytti sen johdosta Tuomas de Vaux'n tulo, joka käski lady Kalista de Montgaillardia, kuninkaan ensimäistä hovineitoa, heti tulemaan kuninkaan luokse.