Kolmantena päivänä poikansa katoamisen jälkeen hän istui ovella huojutellen itseään, kuten hänen maansa naisilla on tapana, kun heitä ahdistaa hätä tai tuska. Silloin sattui se siihen aikaan harvinainen tapahtuma, että valtatielle hänen mökkinsä yläpuolelle ilmestyi matkamies.
Hän loi vain pikaisen silmäyksen tulijaan. Tämä saapui ratsain, joten hän ei voinut olla Hamish, ja Elspat ei välittänyt ainoastakaan muusta olennosta maan päällä sen vertaa, että olisi toistamiseen kääntänyt katsettaan häneen. Mutta vieras pysähtyi vastapäätä mökkiä, laskeusi heponsa selästä ja talutti sen alas jyrkkää ja epätasaista polkua, joka johti hänen ovelleen.
"Jumalan rauha, Elspat MacTavish!"
Toinen katsahti mieheen, kun tämä puhutteli häntä maan alkuperäisellä kielellä. Hänen silmäyksensä ilmaisi pahastusta siitä, että hänen mietiskelyänsä keskeytettiin, mutta vieras jatkoi:
"Minä tuon sinulle sanoman pojastasi Hamishista."
Elspatin silmissä oli matkamies ollut niin tuiki yhdentekevä kuin konsanaan saattoi olla elollinen olento. Mutta nyt muukalaisen hahmo yhtäkkiä kävi kauhistavaksi hänen nähtensä, ikäänkuin taivaan lähetiksi, joka oli vasiten tullut julistamaan hänelle kuoleman tai elämän.
Hän kavahti istuimeltaan, ja kädet kouristuneesti liitettyinä yhteen ja kohotettuina taivasta kohti, silmät tiukasti tähdättyinä vieraaseen ja vartalo kumartuneena häneen päin ilmaisi hän katseillaan ne kysymykset, joita kieli kieltäysi kirvottamasta.
"Poikasi lähettää sinulle sydämelliset terveisensä ja tämän", ilmotti sanansaattaja, pannen Elspatin käteen pienen kukkaron, jossa oli neljä tai viisi taalaria.
"Hän on mennyt, hän on mennyt!" huudahti Elspat. "Myynyt itsensä saksilaisten rengiksi, ja minä en enää koskaan saa häntä nähdä! Sano minulle, Miles MacPhadraick, sillä nyt minä tunnen sinut — pojan veren hinnanko sinä olet pannut äidin käteen?"
"Jumala varjelkoon!" vastasi MacPhadraick; hän oli n.s. "toimitusmies" ja oli vuokrannut melkoisen maa-alan päälliköltään, joka asui noin kahdenkymmenen penikulman[10] päässä. "Jumala varjelkoon minua tekemästä tai sanomasta väärin sinulle taikka MacTavish Mhorin pojalle! Vannon päällikköni käden kautta, että poikasi jaksaa hyvin ja tulee pian katsomaan sinua — ja muun hän kertoo itse."