Sykähdyttelevän riemun vallassa kuten ainakin ihminen, joka on saattanut loppuun vaikean ja jännittävän yrityksen, Elspat kävi hellävaroin järjestämään viittaa tajuttoman uinailijan ylle, jota vastaan hänen ylenpalttinen kiintymyksensä oli keksinyt turmiollisen juonen. Siinä puuhassa purkausi hänen ilonsa sekä hellyyden että voitonriemun ilmauksina.
"Niin", hän puheli itsekseen, "sydämeni vasa, — kuu nousee ja laskee sinulle, ja samaten aurinko, mutta ei valaistakseen sinua pois isäisi maalta tai houkutellakseen sinua vieraan ruhtinaan taikka heimovihollisen palvelukseen! Kellekään Derinidin pojalle älköön minua luovutettako ruokittavaksi maaorjana; sen, joka on iloni ja ylpeyteni, pitää olla vartijani ja suojelijani. Sanovat Ylämaan muuttuneen, mutta minä näen Ben Cruachanin kohottavan lakeansa iltataivaalle yhtä korkeana kuin konsanaan — yksikään ei vielä ole paimentanut elikoitaan Loch Awen pohjalla — ja tuo tammi ei vielä taivu pajun lailla. Tunturien lapset pysyvät isäinsä kaltaisina, kunnes itse tunturit tasautuvat alanteiksi. Näillä sankoilla saloilla, jotka soivat tuhansille urhoille toimeentulon, on toki vielä elantoa ja turvaa jäljellä iälliselle vaimolle ja uljaalle nuorukaiselle, jotka kuuluvat vanhaan sukuun ja pitävät sen tavat."
Siten riemuitsi erehtyvä äiti menestyneestä vehkeestään, joka perustui siihen kokemukseen, minkä Elspat kaikissa retkeilevän elämän tarpeissa taitavana oli harvinaisessa määrässä saanut rohdoista ja luonnonparanteista, käyttäen tietojaan eri tarkotuksiin. Yrteillä, joita hän osasi valikoida ja muuttaa väkinesteeksi, kykeni hän keventämään useampia tauteja kuin oikea lääkäri olisi hevillä uskonut. Toisia kasveja hän käytti tartanin heleiden värien valmistamiseen — toisista keitteli eritehoisia juomia, ja valitettavasti tunsi hän erään, jolla oli voimakkaasti unettava vaikutus.
Tämän keitoksen tehoon hän nyt varmana luotti, viivyttääkseen Hamishia yli sen ajan, joka oli määrätty hänen paluulleen; ja Elspat oli vakuutettu siitä, että pojan kauhu sen rangaistuksen johdosta, jonka alaiseksi hän siten joutui, pidättäisi hänet ollenkaan palaamasta.
Luonnollista lepoa sikeämpi oli Hamish MacTavishin uni tänä kohtalokkaana iltana; mutta rauhattomasti uinaili hänen äitinsä. Hän oli hädin ummistanut silmänsä tuon tuostakin, kun jälleen havahtui hätkähtäen siinä pelossa, että hänen poikansa oli noussut ja lähtenyt; ja vasta lähestyessään hänen leposijaansa ja kuullessaan hänen syvän ja säännöllisen hengityksensä, pääsi hän varmuuteen horrostilan häiriintymättömyydestä.
Kuitenkin pelkäsi hän aamukoitteen saattavan herättää nukkujan, niin tavattoman väkevällä juomalla kuin hän olikin höystänyt lähtöpikarillisen. Jos oli mitään toivoa kuolevaisen tehdä se matka, tiesi hän Hamishin yrittävän sitä, vaikka hän taipaleella menehtyisi uupumukseen. Tämän uuden huolen kannustamana hän kävi sulkemaan pois valoa, tukkien kaikki reiät ja raot, joista aamun säteet olisivat voineet tunkeutua hänen viheliäiseen asuntoonsa pikemminkin kuin mistään varsinaisesta pääsyaukosta. Ja tämän hän teki pysyttääkseen puutteellisessa mökissä olennon, jolle hän olisi ilomielin luovuttanut koko maailman, jos se olisi ollut hänen käytettävissään.
Hänen vaivannäkönsä oli tarpeeton. Aurinko nousi korkealle, ja
Breadalbanen vikkelinkään kauris ei olisi koirien hätyyttämänä
kyennyt henkensä pelastamiseksi vilistämään niin joutuisasti kuin
Hamishin olisi ollut taivallettava sopimuksensa täyttämiseksi.
Hänen tarkotuksensa oli täydellisesti saavutettu — hänen poikansa paluu määräaikana oli mahdoton. Yhtä mahdottomana piti hän, että Hamish hetkeksikään ajattelisi lähteä häpeällisen rangaistuksen vaaraan. Vähin erin oli hän poikansa puheista päässyt perinpohjin selville siitä, mihin pulaan tämä joutuisi myöhästymällä määrähetkestään ja kuinka tuiki vähän toivoa hänellä olisi armahtavasta kohtelusta.
On hyvin tunnettua, että suuri ja viisas Chathamin jaarli ylpeili suunnitelmasta, jolla hän keräsi siirtomaiden puolustukseen väkeä — niitä sitkeitä ylämaalaisia, jotka siihen asti olivat kunkin peräkkäisen hallituksen taholta olleet epäiltyjä ja peljättyjä.
Mutta hänen isänmaallisen hankkeensa toteuttaminen kohtasi muutamia vastuksia tämän kansan erikoisten tapojen ja luonnonlaadun johdosta.