"Niinkuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te samaten heille."
PIIRTE1TÄ USKONNOISTA, HISTORIASTA JA LÄHETYSTYÖSTÄ.
I:nen Luku.
Uskonnollinen kansa
ei Kiinan kansa ole. Kaikkialla on temppeleitä, mutta niiden ruohoittuneet pihamaat todistavat niissä kävijäin vähyydestä ja niiden rappiotila ihmisten välinpitämättömyydestä. Enemmistö käy niissä vaan tavan vuoksi.
Suurin osa kansasta tunnustaa Fuhn eli Buddhan oppia, joka tuotiin Indiasta. Siihen aikaan kun Jeesus tuli maailmaan, eli Kiinassa Ping Tii niminen keisari, joka lähetti lähettiläitä länteen selkoa ottamaan siellä olevasta suuresta opettajasta, josta hän oli kuullut. Lähettiläät saapuivat Indiaan, kuulivat Buddhasta ja pakisivat kotimaahansa, pyhät kirjat, opettajat ja epäjumalat muassaan.
Tätä uutta oppia alettiin levittää, mutta hitaasti se edistyi ensiaikoina. Fuhn oppi vaatii yksinäistä elämää ja siten hajoittaa perheet, katkoo kaikki sukulaissiteet. Munkit ja nunnat asuvat temppeleissä, jotka ovat samalla luostareita. Heidän on luovuttava kaikesta. Heillä ei ole isää, ei äitiä, ei sisaria eikä veljiä. He ovat yksin maailmassa ja valan tehtyään, ovat he kuolleet maailmalle! Ei heistä puhuta eikä heitä kysytä. He ovat Buddhan pappeja ja papittaria. Pappeja kutsutaan "hoo shang" ja papittaria "niikuu."
He ovat halveksittuja ja ainoastaan rahvas turvaa heidän apuunsa. Alempiarvoiset papit kulkevat kerjäämässä, luvaten kaikenlaista rikkautta antajalle ja jolleivät apua saa, niin manaavat pahemmin kuin Joukahainen Väinämöistä! Sanovat voivansa sulkea taivaan ja avata helvetin. Siinä aukenee tiukinkin koura, ainakin pelosta, jos ei halusta.
Moni mies, ruunun kouraa välttääkseen, ajattaa tukkansa, pukeutuu hooshangin laajaan viittaan ja niin on pappi valmis! Kun joku kuolee, kutsutaan papit "kirjaa lukemaan", jotta kuolleen sielu kiirastulesta, tai muusta vaivanpaikasta, pois pääsisi. Suletuin silmin ja ruumistaan huojustellen lukevat he ja jos kysyt:
"Ymmärrättekö mitä luette?" vastaavat he: