— Sinun kanssasi ei ole puhumista, siinä ihmiset ovat oikeassa! Ja tästä hetkestä oli hänen huomionsa vaan kääntynyt sairaan puoleen.

Wappu oli myös ääneti ja katseli ainoastaan silloin tällöin askarrellessaan Jooseppia, jota takan valkea valaisi. Hänen silmänsä hohtivat kuin tuliset hiilet valkean valossa, joka milloin leimusi kirkkaammin, milloin heikommin ja varsin oudosti kirkastutti metsämiehen kauniita ankaria kasvoja, jotta ne välistä näyttivät ystävällisille, välistä synkille.

Silloin Wappu muisti unen, jota oli nähnyt ensimäisenä yönä täällä ylhäällä. — Jos nuo onnelliset neidot nyt näkisivät Jooseppia, niin ne varmaankin sulaisivat kuin lumi tulen edessä! — jotakin tämänkaltaista hän ajatteli, ja tuntui hänestä kuin hän vaan verta vuotaen voisi irroittaa silmänsä Jooseppia katsomasta, ja pari kuumaa pisaraa putosi hänen silmistään, ei kuitenkaan veripisaroita, vaikk'eivät sentähden olleet vähemmän tuskalliset.

Vieras tyttö tointui nyt ja kysyi hämmästyneenä:

— Mitä tämä on?

— Ole huoleti Asra, — sanoi Jooseppi — tiedä että salama melkein oli iskeä sinuun, ja sitten otti Stromminger'in Wappu meidät majaansa.

— Jesus Maria! olemmeko Kotka-Wapun luona? — huudahti nuori tyttö säikähtyneenä.

— Ole huoleti, — sanoi Jooseppi — niinpian kuin sinä jaksat menemme edemmäksi!

— Sinä olet siis Vintschgau'issakin kuullut minusta, — juo nyt vähän pelästyksen päälle, — sanoi Wappu tyynesti hyväntahtoisella ivalla, antaessaan tytölle lämpöstä maitoa, johon oli sekoitettu muutamia viinipisaroita. Jooseppi oli noussut ylös että Wappu pääsisi sinne juoman kanssa. Asra koetti nousta istumaan, vaan se ei onnistunut, ja Wappu tarttui häneen, auttaen häntä; hän piti tyttöä kuin lasta sylissään ja antoi hänelle toisella kädellä juoda. Asra joi janossaan muutamia kertoja Wapun puumaljasta, vaan oli niin voimaton että hänen päänsä vaipui Wapun olkapäälle, kun oli juonut. Wappu viittasi Joosepille että hän ottaisi pois maljan ja jäi itse istumaan, ett'ei häiritsisi sairasta.

Jooseppi katseli häntä miettivästi hänen istuessaan vuoteen reunalla sairas tyttö sylissään.