Minä vastaan pään nyökkäyksellä. Ravintolan isäntä, joka tahtoo päästä vaimoni suosioon, kääntyy uudelleen hänen puoleensa.
"Minä herätän Francis Rawenia. Hän on independentinen metodisti. Hän oli 45 vuoden vanha viime syntymäpäivänään. Hän on minun tallirenkini. Se on hänen elämänsä historia".
Kun ravintolan isäntä toistamiseen oli kertonut tämän hauskan kertomuksensa, menee hän talliin. Me seuraamme häntä nähdäksemme, miten hän aikoo herättää Francis Rawenia ja mitä sitten on tapahtuva. Luuta seisoo loukossa; ravintolan isäntä ottaa luudan käteensä — käy nukkuvan tallirengin luo — lyö miestä luudalla, juurikuin hän olisi peto-eläin häkissänsä. Francis Rawen hypähtää kiljuen ylös — katselee hämmästyneenä meitä hyvin epäilevällä katseella — kohta hän kuitenkin taasen malttaa mielensä — ja muuttuu äkkiä kunnialliseksi ja nöyräksi palvelijaksi.
"Pyydän, rouvaseni, nöyrimmästi anteeksi. Pyydän, herraseni, nöyrimmästi anteeksi".
Sekä hänen äänensä että se tapa, jolla hän pyytää anteeksi, eivät sovi yhteen hänen ulkonaisen asemansa kanssa. Minä alan ymmärtää, minkätähden mrs Fairbank on niin mieltynyt tähän mieheen. Me molemmat seuraamme häntä pihalle nähdäksemme, mitä hän aikoo ruveta tekemään hevosille. Se tapa, jolla hän nostaa ontuvan hevosen jalkaa, osottaa heti että hän on taitava toimessaan. Kiireesti ja tyynesti vie hän hevoset erääsen tyhjään talliin, tuo sangollisen lämmintä vettä ja laskee ontuvan hevosen jalan sankoon.
"Lämmin vesi kyllä helpottaa ajettumisen, herrani. Minä sitten käärin jalan ympäri kääreitä".
Kaikki, mitä hän tekee, tekee hän ymmärtäväisesti ja älykkäästi; kaikki, mitä hän puhuu, kuuluu asiaan. Nyt hänessä ei näy olevan mitään sekavaa, ei mitään kummallista. Onko tämä sama mies, jonka me kuulimme puhuvan unissaan? Sama mies, joka heräsi pelosta ja kauhealla epäluulolla silmissään? Minä päätän tutkia häntä tekemällä muutamia kysymyksiä.
3.
"Täällä ei ole paljon tekemistä", sanon minä tallirengille.
"Hyvin vähän tekemistä, herra", vastaa tallirenki.