"Me olemme saapuneet kysymään Teiltä erästä asiaa, herra Dempster", sanoi neiti Halcombe, "ja voimme kaikkein vähimmän odottaa tavata Teidät ajamassa kummituksia ja henkiä. Mitä tämä merkitsee? Mitä oikeastaan on tapahtunut?"
"Tämä ilkiö poika on pelottanut koko koulun, neiti Halcombe, vakuuttamalla nähneensä eilen illalla kummituksen", vastasi opettaja. "Ja huolimatta minun sanoistani inttelee hän vieläkin."
"Sepä vallan merkillistä!" sanoi neiti Halcombe. "En olisi uskonut mahdolliseksi, että jollakin pojalla on kyllin suuri kuvitusvoima nähdäkseen kummituksen. Tämä on todellakin uusi puoli vaikeasta tehtävästänne johdattaa nuorten mieliä oikein, ja toivon sydämmellisesti Teidän selviävän onnellisesti pälkähästä, herra Dempster. Sallikaa kuitenkin selittää syy tänne tuloomme ja mitä haluan kysyä Teiltä."
Hän kysyi sitten samaa opettajalta, kun olimme jo melkein kylän joka ihmiseltä kysyneet. Sama mieltämasentava vastaus saatiin nytkin. Herra Dempster ei ollut nähnyt vilahdustakaan vieraasta naisesta, jota me etsimme.
"Ompa melkein syytä palata kotiin, herra Hartright", sanoi neiti
Halcombe, "tietoja, joita haluamme, ei varmaankaan voida saada."
Hän kumarsi päätään jäähyväisiksi ja oli juuri lähtemäisillään, kun Jacob Postelthwaiten surullinen asema, hänen siinä seisoessaan häpeänurkassaan ja tuskaisesti nyyhkiessään, herätti hänen huomiotaan pojan ohi käydessä. Hän pysähtyi sen vuoksi ystävällisesti sanoakseen pari sanaa ennen oven avaamista.
"Pikku raukka!" sanoi hän, "miks'et pyydä anteeksi herra Dempsteriltä ja jätä hokematta joutavaa kummituksesta, jonka sinä kuvittelet nähneesi?"
"Nii-i-in! — minä näin kummituksen", intti Jacob Postelthwaite väristen pelosta ja pillahtaen uudelleen itkuun.
"Lorua ja hullutusta! Ethän sinä mitään sellaista nähnyt. Kuinka hassua uskoa kummituksia olevan! Kuka sitten kummitteli…?"
"Pyydän anteeksi, neiti Halcombe", puuttui opettaja puheeseen hieman levottomana, "mielestäni olisi parasta, ett'ette kysele pojalta mitään. Hänen hullussa jutussaan ei voi olla pontta eikä perää, ja Te voisitte vain houkutella häntä taitamattomuudessaan…"