Tyttö punastui, niiasi ja sanoi kainosti, että hän koetti parhaansa mukaan pitää kaikki siistinä ja järjestyksessä.
"Olemme tulleet juuri vanhempiesi luota", jatkoi neiti Halcombe. "Minä kuulin sinun olleen kotona eilen illalla ja tavanneen outoja vieraita."
"Kyllä, neiti."
"Eräs heistä tuli sairaaksi ja pyörtyi, kerrottiin minulle. Minä toivon, ett'ei mitään puhuttu, joka olisi pelottanut häntä. Ettehän puhuneet mistään kauheista tapahtumista?"
"Ei, Jumala varjelkoon, neiti!" sanoi tyttö nauraen. "Mehän puhuimme vain siitä, mitä äsken oli tapahtunut."
"Sisaresi kertoivat sinulle uutisia Todds-Cornerista, luullakseni?"
"Kyllä, neiti."
"Ja sinä kerroit heille uutisia Limmeridge-Housesta?"
"Kyllä, neiti. Ja minä olen aivan varma, ett'ei mitään sellaista sanottu, joka voisi pelottaa sitä raukkaa, sillä minä juuri puhuin hänen pyörtyessään. Minä kauhistuin niin nähdessäni sen, tiedättekö neiti, sillä minä en ole koskaan ennen pyörtynyt enkä nähnyt toisenkaan pyörtyvän."
Ennenkun häneltä ehdittiin kysyä enempää, huudettiin häntä ovelle ottamaan vastaan munakoria. Kun hän poistui luotamme, kuiskasin minä neiti Halcombelle: