Pasquale oli hakkaillut häntä heidän tuttavuutensa ensi hetkestä saakka. He olivat tavanneet toisensa monta kertaa minun tietämättäni. He olivat olleet kirjevaihdossa, Pasquale oli osottanut kirjeensä pieneen lähellä olevaan kirjakauppaan. Carlotta ei rakastanut häntä. Mutta hän oli nuori, hän oli kaunis, hänellä oli elostelijan käytös ja esiintyminen. Carlotta oli oppivainen, mutta pysyi aina totuudessa. Jos minä olisin kysynyt, olisi hän suoraan tunnustanut koko asian. Mutta minä en koskaan kysynyt, en koskaan epäillyt. Toisinaan minä vain ihmettelin, miten usein hän toisti Pasqualen sanoja. Minä panin merkille omituisia yhteensattumia; mutta minä olin aivan liian epäkäytännöllinen tehdäkseni mitään johtopäätöksiä. He olivat sopineet, että Pasqualen piti olla Paddingtonin asemalla; hänen ealingilainen herttuattarensa oli tarua vain.
Luultavasti häntä oli huvittanut ratkaisevan hetken lykkääminen toistaiseksi. Olihan hedelmä hänen, milloin hän vain suvaitsi poimia sen. Ehkä häntä myös pidätti minuun kohdistuva heikko kunniantunto. Kuka tietää! Siitä illasta, jolloin tapasimme Hamdin, tuli käännekohta. Turkkilaisen uhkaukset olivat pelästyttäneet sekä Carlottan että minut. Pasqualen täytyi tehdä ratkaiseva päätös. Hän tapasi Carlottan seuraavana päivänä — ettäpä silloin olisin jäänyt kotiin! — ja sanoi hänelle, että minä menin naimisiin hänen kanssaan ainoastaan pelastaakseni hänet Hamdin käsistä. Minä rakastin sitä toista naista. Hän, Pasquale, saattoi yhtä hyvin pelastaa hänet Hamdin käsistä. Tuo toinen nainen tuli Carlottaa vastaan heti hänen erottuaan Pasqualesta ja rukoili häntä luopumaan minusta. Hän ei tiennyt, mitä hänen piti tehdä. Lapsi raukka, kuinka hän olisi saattanut sen tietää? Edellisenä iltana minä olin sanonut hänelle, että hän menisi naimisiin minun kanssani. Hän oli valmis tottelemaan. Hän meni levolle siinä uskossa, että hän menisi naimisiin minun kanssani. Aamulla hän läksi musiikkitunnilleen. Pasquale odotti häntä. He kulkivat kappaleen matkaa yhdessä. Pasquale huusi luokseen ajurin, ja he ajoivat pois.
"Hän sanoi rakastavansa minua", Carlotta sanoi, "ja hän suuteli minua ja sitten hän sanoi, että minun piti matkustaa hänen kanssaan Pariisiin ja mennä naimisiin hänen kanssaan. Ja minä tunsin itseni niin heikoksi ja tahdottomaksi —", kuvatakseen silloista mielentilaansa hän antoi käsivarsiensa hervottomasti vaipua alas —, "ja mitä minä saatoin tehdä?"
"Ettekö ajatellut, Carlotta, että te pahotitte minun mieltäni — ehkä teitte minut onnettomaksi?" minä kysyin niin lempeästi kuin taisin.
"Hän sanoi, että te eläisitte ylen onnellisena sen toisen naisen kanssa."
"Uskoitteko te hänen sanojaan?"
"Siksi minä juuri sanoin, että olen ollut hyvin paha", vastasi Carlotta yksinkertaisesti.
Hän jatkoi kertomustaan — kurjaa, inhottavaa, surkeaa kertomusta. Alussa kaikki oli hyvin. Sitten hän sairastui Parisissa. Hän näet silloin ensi kerran sai tutustua pohjoismaiseen talveen. Hänen kurkkunsa oli arka, ja hän sairastui bronchitikseen. Pasqualen tapaisille miehille sairas nainen on yhtä hyödytön kuin pattijalka hevonen tai rikkinäinen automobiili. Hänestä tulee sietämätön taakka. Pasqualen luonteen mukaista oli tehdä silloin tällöin haaveellisen ritarillisia tekoja. Sellaisessa ilmeni hänen kevytmielisen luonteensa romanttinen, teatterimainen piirre. Mutta uhrautua sairaan naisen puolesta — se oli toista. Tämä viidennentoista vuosisadan italialainen vihasi kuin ruttoa kaikkea pitkällistä tuskaa tai pitempiaikaisia ikävyyksiä. Hän saattoi kyllä heittää kenkänsä kerjäläiselle, mutta hän olisi ilomielin tanssinut palatsissaan vankikopin yläpuolella, jossa hänen veljensä nääntyi.
Hän siis laiminlöi Carlotta paran, joka sai alkaa syödä pettymyksen katkeraa leipää. Eikö tätä kurjaa tarinaa ole kirjoitettu miljoonia kertoja? Miksi minä raatelisin sydäntäni kertomalla sen uudelleen? Hurjaa raivoa, mustasukkaisuutta, toraa, kyyneleitä —.
"Ja sitten eräänä päivänä hän sanoi: Sinä kirottu pikku hupakko, minä olen tuiki väsynyt sinuun, ja sitten hän meni, enkä minä sitten koskaan enää nähnyt häntä. Hän kirjoitti ja lähetti palvelijansa saattamaan minut täyshoitolaan."