"Ja missä ja milloin Harry ilmestyy elämäänne?"
Hän katsoi minuun kummastellen. "Missä hän ilmestyy?"
Minä kysyin hiukan toisin sanoin.
"Ahaa", huudahti hän vilkkaammin. "Hän käveli usein muurin ohitse, ja minä puhelin hänen kanssaan, kun ei kukaan nähnyt. Hän oli niin kaunis — kauniimpi kuin te", lisäsi hän.
"Onko mahdollista?" sanoin minä pilkallisesti.
"On", vastasi hän vakavasti. "Hänellä oli viikset, mutta hän ei ollut niin pitkä kuin te."
"No? Te puhelitte Harryn kanssa? Entä sitten?"
Teeskentelemättömään tapaansa hän kertoi. Virkistävä kertomus, yhtä vanha kuin ristiretket; eurooppalainen valepuku, jonka tuo kallisarvoinen Harry oli ostanut jostakin romukaupasta, köysi, yöllinen pako, matkustajaliput englantilaiseen laivaan; ankkuri nostetaan; ja rakastavaiset ovat vapaina laivan rajotetulla alalla. Sangen virkistävä juttu! Minä rupesin yhtäkkiä ankaran näköiseksi ja ammuin häneen kysymyksen aivan kuin kuulan.
"Keksittekö koko tuon jutun — nuori nainen?"
Hän säpsähti aivan pelästyneen näköisenä.