"Minulla on vain yksi täti — ja — ja minä tarvitsen vahan muuhun, mylord;" sanoi varakreivitär käyden kovin punaiseksi. "Tarvitset muuhun, kultaseni! Mitäpä sinä tiedät rahasta?" huudahti kreivi. "Ja mitä perhanaa se on, jota minä en sinulle antaisi, jos kerran tarvitset?"

"Minä aion antaa tämän rahan, — ettekö voi kuvitella niihin, mylord?"

Mylord käytti muuatta parhaista voimasanoistaan ilmaisemaan, ettei hän tiennyt vähääkään mitä hänen vaimonsa tarkoitti.

"Tarkoitukseni on antaa se Harry Esmondille yliopistoon menoa varten. Harry-serkku", sanoi kreivitär; "sinun ei tule viipyä enää tässä ikävässä paikassa, vaan hanki itsellesi mainetta ja samalla meille, Harry."

"Hitto vie, Harryn on varsin hyvä olla täällä", sanoi mylord näyttäen hetkisen synkältä.

"Meneekö Harry pois? Ethän vain sano, että menet?" huudahtivat Frank ja Beatrix samassa henkäyksessä.

"Mutta hän tulee takaisin ja tämä on aina oleva hänen kotinsa", huudahti mylady, taivaallisen ystävällisyyden loistaessa hänen sinisilmistään; "ja hänen oppilaansa tulevat aina häntä rakastamaan, eikö niin?"

"Herra nähköön, Rachel, sinä olet hyvä nainen!" sanoi varakreivi, tarttuen varakreivittären käteen, jolloin tämä punastui kovin ja vetäytyi pois asettaen lapset eteensä. "Toivotan sinulle iloa, serkku", hän jatkoi taputtaen Harry Esmondia sydämellisesti olalle. "En tahdo olla onnesi esteenä. Mene Cambridge'iin, poikani; ja kun Tusher kuolee, saat täältä papinviran, ellet silloin jo ole päässyt parempaan asemaan. Me katamme ruokasalin ja ostamme hevoset jonain toisena vuonna. Annan sinulle pienen hevosen tallistamme — ota mikä hyvänsä, minun ratsuani ja rautiota valakkaa ja vaunuhevosia lukuunottamatta, — ja Jumala sinua suojelkoon, poikani!"

"Ota punaisenruskea ruuna, Harry, se on hyvä. Isä sanoo, että se on paras koko tallissa", sanoi pikku Frank käsiään taputtaen ja ilmaan hypähtäen. "Mennäänpä katsomaan sitä talliin." Ja toinen ihastuksissaan ja innoissaan oli samalla lähtemäisillään huoneesta matkaansa järjestääkseen.

Varakreivitär Castlewood katsahti hänen jälkeensä surullisin, tutkivin katsein. "Hän toivoo olevansa jo matkalla, mylord", sanoi hän miehelleen.