OPHELIA.
Olette kärkevä, prinssi, oikein kärkevä.
HAMLET.
Saisittepa huokailla, jos tahtoisitte kärkeni typistää.
OPHELIA.
Hullua hullumpaa vaan.
HAMLET. Semmoisiksihan miehet tahdotte. — Toimeen, murhaaja! Hiiteen nuo kirotut kasvojen väänteet! Toimeen! Kas niin: — käheä korppi huutaa kostoa.
LUCIANUS.
Käs' altis, myrkky tuima, hanke musta;
Sopiva aik', ei kuulu hiiskausta.
Nyt murhaneste, kalman myrkkykeitto,
Min kolmin kerroin noitui hiiden neito,
Kirottu taikamehus tuohon luo
Ja surmaa heti terve henki tuo!
(Valaa myrkkyä makaajan korvaan.)
HAMLET.
Hän myrkyttää hänet puistossa saadakseen itse vallan. Hänen nimensä on
Gonzago. Kertomus on olemassa, ja hyvällä Italian kielellä. Kohta
saatte nähdä, kuinka murhaaja saavuttaa Gonzagon lesken rakkauden.
OPHELIA.
Kuningas nousee.
HAMLET.
Mitä! väärääkö palomerkkiä pelästyen?
KUNINGATAR.
Kuinka voitte, puolisoni?