LAIHANEN. Ah, sitä suloista Anna Paasoa!
(Höllönen, Laihanen, Paaso ja Isäntä menevät.)
CAJUS. Ah! Ymmertekö mine teme? He eikö teke meiste sot? Ah, ah!
EVANS. Hyv on; hän o tehn meist pitaakelit: Mut mnää pyydä et ollaisis ystävät ja lyödäisis meijä aivot yhte ja kostetaisis toll rupisel kapiketul, toll Sukkanaoha isänäl.
CAJUS. Parbleu, minu koko sydemeste. Hen lupasi viede minu misse ole se miss Anna Paaso; parbleu, hän minu petti kaupa peel.
EVANS. Hyv on; kyll mnää häne kallos pehmitä. — Tulkka poies ny.
(Menevät.)
Toinen kohtaus.
Katu Windsorissa.
(Rouva Paaso ja Roopetti tulevat.)
R. PAASO. No, alappas astua, pikku teikari; olet aina ollut takamiehenä, mutta nyt olet edeskäypä. Mikä on hauskempaa, ohjata minun silmiäni, tai silmätä herrasi kantapäitä?