(Falstaff menee.)
R. PAASO. Ettekö häpeä? Pelkään että olette piessyt hengiltä sen vaimo-paran.
R. VIRTA. Kyllä hän sen vielä tekeekin. — Sinä saat siitä paljon kunniaa.
VIRTA. Hirteen koko noita!
EVANS. Totisest mnää luule ett se akk o oikke velho; mnää en tykkä siit ku akall o suur part; mnää näi suure parra häne liinas alt.
VIRTA. Tuletteko kanssani, herrat? Rukoilen teitä tulemaan; pitäähän teidän nähdä miten se mustasukkaisuuteni päättyy. Jos nyt tyhjää haukun, niin älkää koskaan enää ajooni luottako.
PAASO. No, taipukaamme vielä kerta hänen oikkuihinsa. Tulkaa, hyvät herrat!
(Virta, Paaso, Höllönen ja Evans menevät.)
R. PAASO. Toden totta, hän pieksi häntä oikein säälittävästi.
R. VIRTA. Ei maarin niinkään; minusta hän pieksi häntä oikein säälimättömästi.