KAMARIHERRA.
Mut kuinka Ranska tenhollaan voi miehet
Noin houkkamaisiks tehdä?
SANDS.
Uutta tapaa,
Vaikka olkoon kuinka epämiehekästä
Tai naurettavaa, aina seurataan.
KAMARIHERRA.
Mun nähdäkseni meidän engelsmannit
Ei muuta tuoneet viime matkaltaan
Kuin pari kolme irvettä, ja nekin
Niin vietäviä, jotta vaikka vannon,
Ett' ovat olleet nokkaneuvokissa
Pipinin kanssa taikka Lotharin,
Niin ovat olevinaan.
SANDS.
Heillä kaikill'
On uutukaiset koivet, mutta rammat;
Ken heit' ei ole ennen nähnyt, luulis
Ett' ovat saaneet patin.
KAMARIHERRA.
Niinpä niinkin;
Ja vaatteet lisäks pakanain on partta:
On kristillisyys loppuun kulutettu. —
(Sir Thomas Lovell tulee.)
Mit' uutta, Thomas Lovell?
LOVELL.
Eipä muuta
Kuin uusi sääntö, mikä linnan porttiin
On naulattuna.
KAMARIHERRA.
Mikä?
LOVELL.
Uudismuutos
Vain matkateikareille, linna kun on
Lorua, riitaa, räätäleitä täynnä.
KAMARIHERRA.
No, hyvä! Monsieurit nyt saavat tuta,
Ett' Englanninkin hovikoiss' on mieltä,
Vaikk' eivät ole Louvres'ia[4] he nähneet.
LOVELL.
Nyt saavat — niin on käsky — joko heittää
Nuo Ranskan narri-perut, sulkatöyhdöt
Ja muutkin moiset kelpo tyhmyydet,
Kuin kilpataistelut ja tulitukset
Ja lainakommat, joilla ivailevat
Vain parempiaan; kieltää uskonsa
Lyhyihin lahkimoihin, pitkiin sukkiin
Ja tennikseen ja muuhun matkamuotiin
Ja elää kunnon ihmisiksi taas;
Tai mennä vanhain kisaveikkain luo
Ja siellä kuluttaa cum privilegio
Nuo narriutensa riettaat riekaleet.