BUCKINGHAM.
Ei rahtustakaan.
Hänt' oikeassa kuvaan karvassaan,
Jok' ilmeiseksi kohta todistetaan.
(Brandon tulee; hänen edellään kulkee aseellinen
oikeudenpalvelija ja pari kolme vartijaa.)
BRANDON.
Mies, tehtäväsi tiedät; toimeen käy!
OIKEUDENPALVELIJA.
Lord, Buckinghamin herttua, Stratfordin,
Northamptonin ja Herefordin kreivi,
Maanpetoksesta sinut vangitsen,
Nimessä majesteetin.
BUCKINGHAM.
Siinä näette:
Mun verkkoons' ovat saaneet; uhriks joudun
Kavalan juonen.
BRANDON.
Surku minun tulee
Näin omin silmin nähdä, kuinka teiltä
Vapaus viedään. Kuninkaan on käsky;
Nyt matka Toweriin.[3]
BUCKINGHAM.
Mun turha puoltaa
On puhtauttani; mustattu niin olen,
Ett' ei jää valkeata paikkaa minuun.
Vaan taivaan olkoon tahto nyt ja aina! —
Ma seuraan. — Hyvästi, lord Aberganny!
BRANDON.
Hän tulee mukaan.
(Abergavennylle.)
Kuninkaan on käsky
Toweriin teidät viedä, kunnes toisin
On määrätty.
ABERGAVENNY.
Ma sanon niinkuin herttua:
Jumalan olkoon tahto! Kuningasta
On toteltava.
BRANDON.
Täss' on mulla valtuus
Lord Montacute vangita, ja samoin
John de la Car'kin, herttuan rippi-isä,
Ja kanslerinsa, Gilbert Peck.