CRANMER.
Miksi niin?
OVENVARTIJA.
Odottaa täytyy kutsua.
(Tohtori Butts tulee.)
CRANMER.
Vai niin.
BUTTS (syrjään). Mit' ilkeyttä! Hyvä, että satuin
Tulemaan tätä tietä. Kuningas
On tästä tiedon saapa.
(Menee.)
CRANMER (syrjään).
Se on Butts,
Kuninkaan lääkäri. Kuink' ankarasti
Mua mennessään hän katsoi! Suokoon taivas,
Ett' ei vain tuhoani ennustaisi
Tää varmaan pahain tahallist' on juonta —
Jumala heidet paratkoon! En koskaan
Ma heidän ilkeyttään härnännyt —
Mua solvatakseen; häpeisivät muuten
Ovella seisottaa mua, vertaistaan,
Lakeijain, renkien ja poikain kanssa.
Mut tehkööt tahtonsa, ma tyynnä varron.
(Kuningas ja Butts ilmestyvät katon rajalla olevaan ikkunaan.)
BUTTS.
Nyt saatte nähdä oudon näyn, —
KUNINGAS HENRIK.
Mitä?