PLANTAGENET.
Hän luottaa paikan pyhyyteen, ei muuten
Noin tohtis puhua se maitomaksa.
SOMERSET.
Sen kautta, joka loi mun, nämä sanat
Ma joka kristikunnan kolkkaan huudan:
Kuningas-vainaan aikaan eikö kuollut
Isäsi, Richard Cambridge, petturina?
Se petos sunkin tahras; häväistynä
Pois sinut syöstiin vanhast' aatelista.
Veressäs rikos elää; siks kuin taas
Saat kunniasi, olet talonpoika.
PLANTAGENET.
Isäni syytteess' oli, vaan ei syypää;
Tuomittiin petoksesta kuolemaan,
Vaan petturi ei ollut; paremmille,
Kuin Somerset on, vielä näytän sen,
Kun toivoss' aika kypsyy. Mitä tulee
Itseenne sekä apuriinne Pooleen,
Niin teidät merkin muistokirjaani,
Tuon pilkan teille vielä kostaakseni.
Varoitus mieleen pankaa, kavahtakaa.
SOMERSET.
Olemme aina valmiit; tunnet meidät
Väristä tästä vihamiehiksesi
Sit' uhallasi ystävämme kantaa.
PLANTAGENET.
Ja tätä kukkaa, koston kalpeaa,
Vihani, verta janoavan, merkiks
Me, totta jumal'auta, ikuisesti,
Minä ja puolueeni, kannamme,
Siks kuin se joko haudassani kuihtuu
Tai kukkaan nousee suuruuteni tasaan.
SUFFOLK.
No, jatka vain, ja vallanhimoos näänny.
Hyvästi, kunnes vasta tavataan!
(Menee.)
SOMERSET.
Sua seuraan, Poole. — Hyvästi, pöyhkä Richard!
(Menee.)
PLANTAGENET.
Noin uhmaillaan! Ja kärsiä mun täytyy!