Toinen kohtaus.
Ranska. Orleansin edustalla.
(Torventoitaus. Kaarle sotajoukkoineen, Alençon, Reignier y.m.).
KAARLE.
Maan päällä Marsin todellinen kierto
Niin tuntematon on kuin taivaallakin:
Englantilaisten puoleen äsken loisti,
Nyt meille hymyilee, kun voiton saimme.
Tärkeimmät kaupungit on kaikki meidän. —
Täss' Orleansin luona lystiks ollaan;
Nälkäiset, aaveenkalvaat engelsmannit
Meit' ahdistavat tunnin kuukaudessa.
ALENÇON.
Kaipaavat häränpaistiaan ja lientään;
Jos heit' et hevos-aasin lailla ruoki
Ja sido kauravakkaa kuonon alle,
Niin retkaavat kuin upotetut hiiret.
REIGNIER.
Heretköön piiritys! Miks nahjustella?
Pelätty Talbothan on vankina;
Jälellä vain on hullu Salisbury,
Ja kiukkuunsa hän pian pakahtuu,
Kun sotureita on ja rahaa vailla.
KAARLE.
Hälytys soimaan! Hyökätkäämme päälle!
Maanmiesten kaatuneitten kunniaksi!
Sen anteeks annan, jos mun surmaa ken,
Jos väistyn tuumaakaan tai pakenen.
(Menevät.)
(Aseiden kalsketta. Hyökkäyksiä. Peräytymistä. Kaarle,
Alençon, Reignier y.m. palaavat.)
KAARLE.
Moist' onko nähty? Moista väkeä?
Pelkurit! Koirat! Paennut en oisi,
Mut jättivät mun vihollisen suuhun.