EXETER.
Hän lisäks takaa rikkaat myötäjäiset.
Reignier vain ottaa pikemmin kuin antaa.
SUFFOLK.
Vai myötäjäiset! Kuningasta loukkaat,
Ett' ois niin kurja muka hän ja köyhä
Ja rahaa kosis eikä rakkautta.
Hän rikasta ei puolisoa etsi,
Vaan itse puolisonsa rikastuttaa.
Niin kurjat moukat pitää naista kaupan
Kuin härkää, hevosta tai lammasta.
On naimaliitto suuremp'arvoinen
Kuin kaupanteko välimiehen kautta;
Ja kuninkaasta riippuu eikä meistä,
Kenen kanssa vihkivuoteensa hän jakaa.
Siis koska tätä enin rakastaa,
Niin varsin siitä syystä tulee meidän
Myös tätä pitää muita parempana.
On pakkoavio kuin helvetti,
Elämä täynnä riitaa vain ja toraa,
Kun vastakohta taas tuo siunausta
Ja taivaallisen rauhan kuva on.
Ken Henrikille sopis, kuninkaalle,
Muu kuin Margareeta, tytär kuninkaan?
Tavaton sulo, synnyn yhteydessä,
Kuninkaan puolisoksi hänet määrää;
Miel' uljas, ylvä henki — jota häness'
On enemmän kuin naisiss' ylipään —
Kuninkaan jälkeisiä meille takaa:
Näet, Henrik, joka voittajan on poika,
Enemmän voittajia varmaan siittää,
Jos vaimokseen niin jalomielisen
Hän neiden saa kuin kaunis Margareeta.
Siis, loordit, suostukaa; ja päätös olkoon:
Kuningattareksi Margareeta tulkoon.
KUNINGAS HENRIK.
Se kertomanne liekö vaikutusta
Ylevä kreivi Suffolk, vaiko syynä
Lie hento nuoruuteni, jot' ei vielä
Tulinen lemmenliekki kosketellut,
En osaa sanoa; mut se vain varma:
Niin ankara on riita rinnassani,
Niin tuima toivon, pelvon temmellys,
Ett' aatosteni työstä olen sairas.
Siis, laivaan astukaa, ja joutuun Ranskaan!
Sopikaa ehdoista ja toimittakaa,
Ett' ylvä Margareeta suvaitseisi
Englantiin purjehtia kruunattavaks
Henrikin laillisena puolisona
Ja voideltuna kuningattarena.
Kulunkienne korvaukseksi
Kerätkää kymmenykset koko maasta.
Ma sanon: menkää! Kunnes palajatte,
Tuhanten tuskain ahdistukseen jään. —
Pois, setä, paha mieli! Jos sen mukaan
Mua tuomitsette, mitä olette,
Ei, mitä olitte, niin anteeks suotte,
Ett' tahtoni näin äkin panin toimeen.
Nyt sinne minut saattakaa, miss' yksin
Saan tuskiani tyyten miettiä.
(Menee Exeterin kanssa.)
GLOSTER.
Niin, tuskaa, varon, siit' on nyt ja vasta.
(Menee.)
SUFFOLK.
Näin Suffolk voitti; nyt hän menee matkaan,
Kuin muinoin nuori Paris Kreikkaan läksi,
Toivossa, ett' on lemmen onni sama,
Mut loppu parempi kuin troijalaisen.
Margareeta kuningast' on johtava,
Minä häntä, kuningasta sekä maata.
(Menee.)
SELITYKSIÄ:
[1] Nyt mustiin taivahat. Murhenäytelmissä verhottiin näyttämö mustalla.