(Solamelskettä; hyökkäyksiä; peräytymistä.
Sitten tulevat kuningas Edward, Clarence,
Gloster sotajoukkoineen: kuningatar
Margareeta, Oxford ja Somerset vankeina.)
KUNINGAS EDWARD.
Nyt loppu melskeisen on taistelun.
Pois Oxford heti Hamin linnaan viekää,
Ja syypään Somersetin kaula poikki!
Pois viekää, pois! En tahdo kuulla heitä.
OXFORD.
En minä aio sanoin vaivaks olla.
SOMERSET.
En minä myös; ma kohtaloni kärsin.
(Vartijat vievät pois Oxfordin ja Somersetin.)
KUNINGATAR MARGAREETA.
Surulla surun laaksoss' eritään,
Mut iloll' ilotarhass' yhdytään.
KUNINGAS EDWARD.
No, onko julistettu, että se,
Ken löytää Edwardin, saa hyvän palkan,
Ja että hän saa pitää henkensä.
GLOSTER.
On; vaan kas tuossa nuori Edward tulee.
(Sotamiehiä tulee ja Edward prinssi heidän kanssaan.)
KUNINGAS EDWARD.
Se hempu tänne! Häntä kuulkaamme.
Haa! Voiko noinkin pieni oka pistää?
Mink' annat meille hyvityksen, Edward,
Siit' että miekkaan tartuit, kansan nostit,
Ja kaiken tämän tuhon aikaan sait?