OXFORD.
Sen arvasin: sen miehen temppuja
On rientää noin, meit' yllättääksensä.
SOMERSET.
Mut erehtyy: olemme varusteissa.
KUNINGATAR MARGAREETA.
Mua ilahuttaa nähdä intoanne.
OXFORD.
Täss' asemamme on, täst' emme väisty.
(Marssi. Kuningas Edward, Clarence, Gloster
tulevat etäältä sotajoukkoineen.)
KUNINGAS EDWARD.
Tuoss', sotaveikot, on se okametsä,
Jonk' oman voimamme ja taivaan avull'
Aiomme ennen iltaa juuria.
Tuleenne sytykett' ei enää tarvis,
Se kyllin lieskaa kärventääkseen nuo.
Nyt taistonmerkki vain ja työhön, loordit!
KUNINGATAR MARGAREETA.
Ritarit, loordit, ylimykset, puheen
Mult' itku kieltää: joka sanaan, nähkääs,
Mun täytyy silmieni vettä juoda.
Siis tään vain sanon: Henrik kuninkaanne
On noiden vankina, pois hält' on kruunu,
Maa tappotalona, kansa teuraana,
Lait poljettuina, aarteet häviössä;
Ja tuossa susi, joka ryöstön teki.
Teiss' oikeus on; siis, Herran nimeen, loordit!
Rohkeutta vain! Nyt merkki taisteluun!
(Molemmat armeijat menevät.)
Viides kohtaus.
Toinen kohta samaa tasankoa.