PRINSSI HENRIK.
Eteläinen tuuli
Se torvena sen aikeet ilmi toittaa:
Kolea viuhu tuolla lehdikossa
Ennustaa myrskyä ja jylhää päivää.
KUNINGAS HENRIK.
Se sopii voitettujen mielialaan;
Ei voittajaa voi mikään kammottaa. —
(Torven toitauksia. Worcester ja Vernon tulevat.)
No, Worcester. Mitä nyt? Ei ole hyvä,
Ett' yhdymme näin tavoin te ja minä.
Olette suosioni pettänyt;
Mun täytyy rauhan pehmyt puku heittää
Ja tylyyn rautaan painaa vanhat raajat.
Ei ole hyvä, ei, ei ole hyvä.
Mit' aiotte! Oi, auki päästäkää
Tään julki julman sodan jäykkä solmu,
Vaeltain alamaisen määrärataa,
Miss' oli loisteenne niin luonnon kaunis,
Ja tyhjä ilmaraana älkää olko,
Pelotus, hirmun enne, joka tietää
Ajoille syntymättömille turmaa!
WORCESTER.
Mua kuulkaa, herra. Itseheni nähden
Ois mieluisinta mulle saada viettää
Levossa elämäni loppupäivät.
En ole minä — sen voin vakuuttaa —
Hakenut tätä eripuran päivää.
KUNINGAS HENRIK.
Vai ette hakenut? No, kuinka sai se?
FALSTAFF. Kapina makasi hänen tiellään, ja hän löysi sen.
PRINSSI HENRIK.
Vaiti, makkara, vaiti!
WORCESTER.
Te suvaitsitte armokatsantonne
Pois kääntää minusta ja huoneestamme;
Mut muistuttaa mun suokaa, että meistä
Te saitte ensi ystävät ja parhaat.
Richardin aikaan teidän tähden laitoin
Ma virkasauvani; yöt, päivät kuljin
Vastaanne, suutelemaan kättänne,
Kun arvossa ja maineess' ette ollut
Niin mahtava ja suosittu kuin minä.
Ma itse, veljeni ja tämän poika
Me toimme, pelkäämättä ajan vaaraa,
Kotihin teidät. Silloin vannoitte, —
Doncasterissa vannoitte sen valan, —
Ett' teillä vallan hankkeita ei ollut.
Vaan että Lancasterin herttuana
Vaaditte oikeuttanne Gauntin hoviin.
Apua vannoimme. Mut ennen pitkää
Sadellen vyöryi teihin onnea,
Ja moinen herraustulva teissä paisui —
Apumme oli syynä, poissaolo
Myös kuninkaan, ja ajan löyhän sorto,
Ja kärsimänne näennäiset vaivat,
Ja vastatuulet, jotka kuningasta
Niin kauan Irlannissa pidättivät,
Ett' Englannissa luultiin hänen kuolleen —
Ja teille tämä myötyrien liuta
Soi hevin saavutetun tilaisuuden
Anastaa käsihinne ylivallan;
Te Doncasterin valat unhotitte,
Ja niin te meidän, vaalijainne, teitte
Kuin tyly, kiittämätön käenpoika
Varpuisen tekee: pesän valtasitte
Ja paisuitte niin hoidost', ettei teitä
Lähetä lempemmekään tohtinut,
Peläten ahmauttanne; silmistänne
Pois kerkein siivin meidät karkoititte
Kokoomaan turvaksemme tämän joukon.
Nyt teitä vastustamme niillä keinoin,
Joit' itse itsellenne valmistitte
Loukkaavin käytöksin ja uhkakatsein
Ja rikkomalla lupaukset ja valat,
Jotk' ensi innossanne vannoitte.
KUNINGAS HENRIK.
Tuon sepititte kohta kohdalt' itse,
Toreilla, kirkoissa sit' ilmoitellen,
Kapinan pukimeen näin saadaksenne
Sirokkaan värin, joka silmää kuihkoo
Nureksijain ja tyytymättömäin,
Jotk' ällistellen kyynärpäätään raapii,
Kun jostain mylläkästä vihin saavat.
Kapinall' ain' on moiset vesivärit,
Mill' asiaansa kaunistaa, sill' aina
Loisparvi laiska varall' on, jok' isoo
Vaan tyhjää rymäkkää ja teurastusta.
PRINSSI HENRIK.
Tään riidan moni kalliisti saa maksaa,
Kun yhteen törmää meidän sotajoukot.
Nepaanne tietköön, että Walesin prinssi
Maailman kanssa kilvan Henrik Percyn
Kiitokseen yhtyy. Kautta toiveheni!
Jos lukuun nykyhankettaan en ota,
Luulenpa, ett'ei ylimystä toista
Niin reiman reipasta ja reippaan nuorta,
Niin uljast', urheaa ja omiansa
Tät' aikaa aimo töillä kaunistamaan.
Ma itse — häpeäkseni sen sanon —
Ritarisuudess' olen ollut laiska,
Ja siksi, kuulemma, mua hänkin luulee.
Mut, isäni ja kuninkaani kuullen,
Iloitsen siitä, ett' on hällä maine
Ja nimi suuri, ja nyt kanssaan tahdon,
Molemmin puolin säästääkseni verta,
Koitella miekkamitass' onnetarta.
KUNINGAS HENRIK.
Me henkes uskallamme, Walesin prinssi,
Vaikk' onkin tuhansittain arveluita
Sit' epäämässä. — Ei, ei, hyvä Worcester,
Kansaamme rakastamme, myöskin niitä,
Jotk' eksyin liittyneet on lankoonne,
Ja armomme jos tarjoon suostuvat,
Niin hän ja he ja te ja kaikki ovat
Mun ystäväni taas ja minä heidän.
Tää langollenne kertokaa, ja tuokaa
Minulle vastuu; vaan jos hän ei taivu,
Käsill' on rangaistus ja kelpo kuri,
Ne kyllä tekee tehtävänsä. Menkää!
Meit' älkää vaivatko nyt vastauksilla;
Tarjoomme armon, ottakaa se vastaan.