(Worcester ja Vernon lähtevät.)
PRINSSI HENRIK.
Sit' eivät tee, niin totta kuin ma elän!
Douglas ja Hotspur yhtyneinä käyvät
Vaikk' aseellista maailmaakin vastaan.
KUNINGAS HENRIK.
Nyt kaikki päällysmiehet toimihinsa!
Het' alkaa hyökkäys, kun vastuun saamme;
Ja puhdast' asiaamme Herra kaitkoon!
(Kuningas Henrik, Blunt ja prinssi Juhana menevät.)
FALSTAFF. Heikku, jos näet minun tappelussa maassa makaavan, niin asetu ylitseni hajareisin, näin ikään; sitä vaatii ystävyys.
PRINSSI HENRIK. Ei muu kuin jättiläinen voi sinulle semmoista ystävyyttä osoittaa. Lue rukouksesi, ja voi hyvin.
FALSTAFF.
Jospa nyt, Heikku, olisi makuuaika ja kaikki hyvin.
PRINSSI HENRIK.
Niin, sinä olet Jumalalle velkaa kuoleman.
(Menee.)
FALSTAFF. Ei ole se vielä maksettavaksi langennut, eikä minun tee mieli sitä maksaa ennen määräpäivää. Mitä tarvitsee minun niin hätäillä, kun ei kukaan minua kiristä? Mutta olkoon! Kunnia se panee minuun hengen. Mutta mitä, jos se kunnia paneekin minut hengeltä kesken kaikkia? Kuinka silloin käy? Voiko kunnia panna jalan paikoilleen? Ei. Entä käden? Ei. Entä viedä haavasta säryn? Ei. Kunnia ei siis ymmärrä haavurin taitoa? Ei. Mitä on kunnia? Sana. Mitä on se sana kunnia? Ilmaa. Soma lasku! — Kellä sitä on? Sillä, joka viime keskiviikkona tuli vainaaksi. Voiko hän sitä tunnustella? Ei. Entä kuulla? Ei. Onko se siis tuntumaton? On, kuolleelle. Mutta eikö se elä elämässä? Ei. Miksi ei? Parjaus ei salli sitä. — Siis, minä en siitä huoli: kunnia on pelkkä kilpikuva haudalla; ja siihen päättyy minun katkismukseni.