TORKKO.
Enemmän pidän sinusta kuin kaikista nuorista keltanokista yhteensä.
FALSTAFF. Millaista kangasta tahdot kaapuksesi? Minä saan rahoja torstaina; huomenna tuon sinulle hatun. — Nyt hauska laulu! Tulee myöhä, aika on mennä levolle. Kun olen poissa, niin et kai muistakaan minua.
TORKKO. Rupeamme totisesti itkua vääntämään, jos tuollaisia puhut. Saatpa nähdä, etten kertaakaan somaksi pukeudu, ennenkuin sinä palaat. Nyt kuunnelkaamme loppuun.
FALSTAFF.
Sektiä, Frans!
PRINSSI HENRIK ja POINS.
Heti, herra, heti.
(Astuvat esiin.)
FALSTAFF.
Haa! kuninkaan äpäräpoika! — Ja etkö sinä ole Poinsin veli?
PRINSSI HENRIK.
Sinä maapallo, syntiä täynnä mannermäärät, millaista elät elämää?
FALSTAFF.
Parempaa kuin sinä: minä olen aatelismies, sinä olet tapinpitelijä.
PRINSSI HENRIK.
Aivan oikein, herraseni; ja nyt tulen vähän selkääsi pitelemään.