(Pistooli tulee.)
FLUELLEN.
Täsä on se mies.
PISTOOLI.
Kapteeni, suosiossas olla pyydän.
Exeter hyvänsuontoinen on sulle.
FLUELLEN. Nii oikke, jumalal kiitos, ja mnääki ole vähä niinku ansannu pääst häne suosiohos.
PISTOOLI.
Bardolph, soturi vahva, mielelt' ylvä
Ja sielult' uljas, kautta julman luoman
Ja raisun onnen hurjan kierän hyrrän,
Tuon sokon jumalattaren,
Mi kivell' yhä pyörivällä seisoo —
FLUELLEN. Suokka antteks, vänrik Pistool. Onn kuvatan sokkiaks, plakkarnestuuk silmil, merkiks siit ett onn o sokki. Ja se kuvatan tämmöttö pyöräl merkiks siit — ja se on täsä opetus — ett on se häilyväine ja pyöriväine ja muutlevaine ja heilakka; ja häne jalkas on, näettäk, kiin simmoses kuulamaises kives, joka pyöri ja pyöri. Vissist on runoilja täsä antanu sangen erinomase kuvan onnest; onn, näettäk, on erinomane opetus.
PISTOOLI.
Se onni Bardolphin on vihollinen
Ja yrmii häntä; öylätin hän sieppas,
Ja siit' on hirtettävä. Lemmon kuolo!
Vie koira hirteen, säästä ihmislapsi,
Sen ilmareikää hampull' älä salpaa!
Exeter kuoloon tuominnut on hänet
Ja turhast' öylätistä. Mene siis,
Sua herttua kuulee; älä anna miehen
Elämänlankaa pennin-nuoran terän
Ja halvan herjan poikki leikata.
Pelasta miehen henki, sulle maksan.
FLUELLEN.
Vänrik Pistool, kyll mnää vähä ymmärä mitä te meinatt.
PISTOOLI.
Siis ole siitä iloinen.
FLUELLEN. Totisest, siit ei kannat oll ilone: sill jos, näettäk, hän olsis mun veljen, nii pyydäisi mnää herttuat, ett hän olsis hänen kansas niinku hän parhaks näkee ja tekisis hänest lopun, sill reklamentei pitä noodatta.