(Ranskalainen sotamies menee.)
En ole koskaan kuullut niin täyteläistä ääntä niin tyhjästä sydämmestä; mutta totta sanoo sananlasku: "tyhjä astia kumisee." Bardolphissa ja Nymissä oli kymmenen kertaa enemmän miehuutta, kuin tuossa vanhan komedian kiljuvassa paholaisessa, jonka kynsiä kuka hyvänsä voi puutikarilla leikellä; ja kuitenkin nuo molemmat hirtettiin; ja niin olisi käynyt tämänkin, jos hän olisi tohtinut rohkeasti jotakin varastaa. Minun täytyy jäädä kuormapoikien kanssa kalustomme luo; ranskalaiset saisivat hyvän saaliin, jos sen tietäisivät; vartijoina on pelkkiä poikia.
(Menee.)
Viides kohtaus.
Toinen kohta tappelutannerta.
(Miekankalsketta. Dauphin, Orleans, Bourbon,
konnetaabeli, Rambures y. m. tulevat.)
KONNETAABELI. O, diable!
ORLEANS. O, seigneur! La journée est perdu, tout est perdu!
DAUPHIN. Mort de ma vie! Hukassa kaikki, kaikki! Ikuinen häpeä ja ylenkatse Ivaten istuu sulkatöyhdöissämme. — Méchante fortune, O! Älkää juosko pois.
(Lyhytaikaista miekankalskttta.)