MARGAREETA (syrjään).
Pois, perkele! Ne liian hyvin muistan!
Veit hengen mieheltäni Towerissa
Ja poika-pololtani Tewksburyssa.
GLOSTER.
Te ette vielä kuningatar ollut
Ja miehenne ei kuningas, kun minä
Jo hänen suurten tuumains' olin juhta,
Kopeiden vainoojainsa juurittaja
Ja ystäväinsä aulis hyvittäjä,
Ja jalostuttaakseni hänen vertaan,
Omaani vuodatin ma.
MARGAREETA (syrjään).
Niin, ja vielä
Jalompaa vertakin kuin sun ja hänen.
GLOSTER.
Mut te ja puolisonne Grey sen aikaa
Lancaster-suvun hyväks kapinoitte; —
Te, Rivers, myöskin. — Miehennehän kaatui
Saint Albansissa Margareetan väessä?
Mun suokaa muistuttaa, jos unhotitte,
Mit' ennen olitte ja mitä nyt,
Ja mitä minä olin ja nyt olen.
MARGAREETA (syrjään).
Verinen konna, ja se olet yhä.
GLOSTER.
Sanansa Clarence-raukka söi ja petti
Isänsä Warwickin, — Kies' anteeks suokoon! —
MARGAREETA (syrjään).
Jumala kostakoon!
GLOSTER.
Edwardin hyväks kruunust' otellakseen;
Mut kiikkaan joutui kiihkastaan. Oi, mulla
Jos sydän kivest' ois kuin Edwardilla,
Tai hällä hellä, säälivä kuin mulla!
Tään mailman lapseks olen liian houkka.
MARGAREETA (syrjään).
Siis mene helvettiin ja jätä mailma,
Sa kakodaimon! Siellä sun on valtas.
RIVERS.
Lord Gloster, siihen levottomaan aikaan,
Jost' alun vihaamme te juonnatte,
Herraamme kuningasta seurasimme;
Myös teitä kuninkaana seuraisimme.