RICHARD.
Nimensä mikä?
HOVIPOIKA.
Nimensä on Tyrrel.
RICHARD.
Ma tunnen miehen; käske hänet tänne. —
(Hovipoika menee.)
Tuo mietteliäs, viekas Buckingham
Ajuni uskotuks ei enää kelpaa.
Näin kauan kestikö hän väsymättä
Ja hengähtää nyt tahtoo? — Hyvä, hyvä! —
(Stanley tulee.)
No, mitä nyt, lord Stanley? Mitä uutta?
STANLEY.
Kuningas armollisin, tietäkää:
Markiisi Dorset niille maille, kuulin,
On paennut, miss' oleksii nyt Richmond.
RICHARD.
Käy tänne, Catesby. Levittele huuto,
Ett' Anna, vaimoni, on pahoin sairas:
Ma laitan niin, ett' alallaan hän pysyy.
Ja etsi köyhä aatelinen, jolle
Clarencen tyttären voin heti naittaa; —
On poika typerä, en häntä pelkää. —
Mit' uneksit? — Levitä, että sairas
On Anna, kuningatar, kuolemallaan;
No, joutuun! Poistaa täytyy kaikki toiveet,
Joist' olla voisi vaaraa, jos ne kasvaa. —
(Catesby menee.)