(Aikoo mennä.)
VIOLA.
Ja minä teidän lohduksenne vielä
Tuhannen surmaa kärsin ilomiellä.
(Aikoo häntä seurata.)
OLIVIA.
Mihinkä nyt?
VIOLA.
Sen jälkeen, jota lemmin
Elämää, silmäterää tulisemmin,
Enemmän, enemmän kuin naista lemmin.
Jos teeskelen, te, taivaan valtiaat,
Mua lemmenpettäjänä ruhjokaat!
OLIVIA.
Voi, mua, kurjaa! Olen pettynyt.
VIOLA.
Ken teitä pettää? Kuka ilkkuu? Mitä?
OLIVIA.
Siit' onko aikaa? Etkö muista sitä? —
Tuo tänne pappi.
(Yksi palvelijoista menee.)
HERTTUA (Violalle).
Tule! Hänet hylkää!