KREIVINNA. Jos elävä on murheen vihollinen, niin liiallisuus tekee sen pian kuolettavaksi.
BERTRAM.
Ma pyydän, äiti hyvä, siunaustanne.
LAFEU.
Mitenkä tuo on ymmärrettävä?
KREIVINNA.
Ota siunaus! Olossa ja tavoiss' ole
Isäsi poika! Veri sekä hyve
Sinussa vallast' otelkoot, ja kuntos
Pysyköön aateluutes tasall' aina.
Rakasta kaikkia, mut harvaan luota;
Älä loukkaa ketään; vihamiestäs uhmaa,
Mut voimaas älä käytä; ystävääsi
Kuin silmäterääs helli; ole ennen
Vait-olija kuin paljon puhuja.
Ja taivas sulle suokoon, mitä muuta
Se antaa voi ja minä siltä pyytää.
Hyvästi! — Herra, häntä neuvokaa;
Hän viel' on kypsymätön hovikoksi.
LAFEU.
Paraimmat siellä, siitä olen varma,
Halaavat kilvan hänen ystävyyttään.
KREIVINNA.
Hyvästi, Bertram! Siunatkoon sua taivas!
(Menee.)
BERTRAM (Helenalle).
Mitä parasta voitte ajatuksissanne toivoa, se teille osaksi tulkoon!
Olkaa turvana äidilleni, haltijallenne, ja pitäkää häntä kunniassa.
LAFEU.
Hyvästi, soma neiti! Teidän tulee pitää eleillä isänne mainetta.
(Bertram ja Lafeu menevät.)