SIERA. Taaskin typerä synti, kun viette uuhet ja jäärät yhteen, ettekä häpeä hankkia elatustanne elukkain parittelulla; rupeatte parinhankkijaksi kellokas-pässille ja heitätte suvikuntaisen uuhen vanhan sarvipään, vääräsäärisen jäärän valtaan, vastoin kaikkia avioliiton lakeja. Jos et sinä siitä joudu kadotukseen, niin ei itse paholainenkaan huoli paimenista; en tiedä muuten, kuinka siitä pääsisit.
CORINUS. Tuossa tulee nuori herra Ganymedes, uuden emäntäni veli.
(Rosalinda tulee, lukien paperilehteä.)
ROSALINDA.
"Jos helmist' etsit kallihinta,
On kalliin helmi Rosalinda.
Kautt' ilmain Zephyr sulorinta
Nimeäs kantaa, Rosalinda.
Mitä ihaat ihaninta.
Kaikki voittaa Rosalinda.
Halpa kauniimmankin hinta,
Kallis vain on Rosalinda."
SIERA. Tuommoisia riimejä minä voisin teille ladella kahdeksan vuotta yhtämittaa, päivällis-, illallis- ja makuuaikaa lukuun ottamatta: niinhän ne hölkkäävät perätoukuria kuin voimuijat torille.
ROSALINDA.
Mene, narri!
SIERA.
Niinkuin esimerkiksi:
Tevanaan on tarvaan inta,
Miestä halaa Rosalinda.
Orhin sitoo marhaminta,
Pojat kiehtoo Rosalinda.
Huumaava on päivänrinta,
Huumaavampi Rosalinda.
Heinää kootaan tuoksuvinta,
Rukoon lyödään Rosalinda.
Pähkinäss' on kova pinta,
Kovempi on Rosalinda.
Kallis kauniin ruusun hinta,
Kalliimpi on Rosalinda.
Tämä on oikein sitä väärää runolaukkaa. Miksi te mokomalla ratsastatte?
ROSALINDA. Vaiti, sinä tyhmä narri! Löysin ne puusta.
SIERA. Totisesti, se puu kasvaa huonoja hedelmiä.
ROSALINDA. Panen siihen teistä oksan, niin silloin se kasvaa koiranpuuta, ja silloin saadaan aikaisia hedelmiä; sillä teidän kompanne mätenevät, ennenkuin ovat puolikypsiä, ja se on se koiranpuun oikea ominaisuus.