CLAUDIO. Hän on silloin jätti apinan rinnalla; mutta sen vuoksi onkin apina tohtori semmoisen miehen rinnalla.
DON PEDRO. Mutta vaiti nyt, olkoon sillä hyvällään! Maltu, mieleni, ja ole totinen! Eikö hän sanonut, että veljeni on paennut?
(Moilanen, Muikkari sekä Conrad ja Borachio
vartijoineen tulevat.)
MOILANEN. Tulkaa, tulkaa, hyvä herraseni; jos ei oikeus teitä voi kesyttää, niin vaietkoon hänen puntarinsa kieli; te olette ennen ollut semmoinen vorpannattu kirmusieraaja, että teitä täytyy silmällä pitää.
DON PEDRO. Mitä näen? Kaksi veljeni miehistä kahleissa? Ja toinen heistä on Borachio!
CLAUDIO. Kysykää, prinssi, mitä he ovat rikkoneet.
DON PEDRO. Oikeudenpalvelijat, kuulkaa, mitä pahaa ovat nuo miehet tehneet?
MOILANEN. Mitäkö tehneet? He ovat tehneet vääriä raportteja! lisäksi ovat perättömiä lasketelleet; toiseksi ovat panetelleet; kuudenneksi ja viimeiseksi ovat valehdelleet erään ryökynän päähän; kolmanneksi ovat todistaneet vääriä asioita; ja päälle päätteeksi ovat valheellisia konnia.
DON PEDRO. Ensiksi kysyn sinulta, mitä he ovat tehneet; kolmanneksi kysyn sinulta, mitä he ovat rikkoneet; kuudenneksi ja viimeiseksi, miksi heidät on vangittu; ja päälle päätteeksi, mistä te heitä syytätte.
CLAUDIO. Oikein ja järkevästi kysytty, heidän oman jakoperustuksensa mukaan; siinä on, toden totta, sama ajatus monessa pukimessa.