Mut tuotako, kultani, huolehdin?
Nyt kirkas on kuudanyö;
Minä maat sekä mannut kuljeksin,
Se mulla on mielityö.
Saa reppuri kulkea laukkuineen,
Ja saa sitä moni muukin;
Minäkin siis kulkurin virkaa teen,
Peri vaikkapa jalkapuukin.
Minun erityisyyteni on paitakauppa; kun haukka pesii, varokaa silloin pikku pesojanne. Isäni antoi minulle nimen Autolycus; hän oli, niinkuin minäkin, Mercuriuksen alla penikoittu, ja hänkin se tuollaisia turhanturhia pikkukaluja näpisteli. Arpapelistä ja porttoloista olen nämä hetaleet saanut; ja ainoa tulolähteeni on viaton taskuvarkaus. Hirsipuut ja kuoliniskut ovat valtateillä liiaksi mahdissa; selkäsauna ja hirttämys ovat minulle kauhistuksena; mitä tulevaan elämään tulee, niin niistä ajatuksista pääsen nukkumalla. — Saalis, saalis!
(Nuori paimen tulee.)
NUORI PAIMEN. Annas kun lasken: — joka yhdestoista jäärä — kahdeksankolmatta naulaa; kahdeksankolmatta naulaa — punta ja muutamia killinkejä; tuhat viisisataa kerittyä — mitä tekee niiden villat?
AUTOLYCUS (syrjään). Jos ansa pitää, niin on kurppa minun.
NUORI PAIMEN. Tästä en saa selkoa ilman laskulautaa. — Annahan olla: mitä pitikään minun ostaa keritsijäisjuhlaamme? "Kolme naulaa sokeria, viisi naulaa korintteja, riisiryynejä", — mitä se tuo sisareni riisiryyneillä tekee? Mutta isäni on hänet pannut juhlan emännäksi, ja hän osaa käskeä, hän. Hän on sitonut neljäkolmatta kukkavihkoa keritsijöitä varten; he ovat kolmiäänen laulajia kaikki, ja hyviä laulajia, vaikka useimmat ovat tinuria ja paasia, yksi vain puritaani, joka laulaa virsiä säkkipillin säestyksellä. Sitten: "sahramia omenatorttujen keltaamiseksi, muskottikukkaa, taatelia" — ei, sitä ei ole listassani — "muskottipähkinöitä seitsemän, yksi tai kaksi pötköä inkivääriä" — mutta ne minä varaan itselleni — "neljä naulaa väskynöitä ja sama määrä rusinoita".
AUTOLYCUS. Voi mua, ett'en olisi syntynytkään!
(Kiertelee maassa.)
NUORI PAIMEN. Mitä, mitä, Herran nimessä?