NUORI PAIMEN. Pane sekin erikseen; vieläkö muuta?
AUTOLYCUS. Tässä on hauska viisu, mutta varsin sävykäs.
MOPSA. Joitakuita hauskojakin pitää meillä olla.
AUTOLYCUS. Katsokaas, tämä tässä on erittäin hauska ja se käy samalla nuotilla kuin: "kaks tyttöä priiasi yhtä poikaa". Tuskin on tuolla lännenpuolella yhtäkään tyttöä, joka ei tätä laulaisi; se on varsin mielukas, sen voin taata.
MOPSA. Me osaamme molemmat sen laulaa; jos sinä laulat yhtä ääntä, niin saat kuulla; se on kolmiääninen.
DORCAS. Olemme jo kuukauden päivät sen tunteneet.
AUTOLYCUS. Kyllä minä ääneni laulan; sehän kuuluu ammattiini, tiedämmä. No, pitäkää varanne.
Laulu.
AUTOLYCUS.
Pois mun täytyy matkustaa,
Minne, sit' et tietää saa.
DORCAS.
Niin vain?
MOPSA.
Niinkö vain?
DORCAS.
Niin vain?
MOPSA.
Valan mulle vannoit sie,
Minut mukanasi vie.
DORCAS.
Ethän mua jätä vain?
MOPSA.
Aittaanko vai myllyynkö?
DORCAS.
Jos sen teet, olet heittiö.
AUTOLYCUS.
En vain.
DORCAS.
Etkö vain?
AUTOLYCUS.
En vain.
DORCAS.
Mulle vannoit rakkauden.
MOPSA.
Minullekin vannoit sen.
Minne menet? sano vain.
NUORI PAIMEN. Tämän laulun laulamme loppuun, kun jäämme yksin. Isäni ja herrat puhelevat oikein tosissansa, emmekä nyt tahdo heitä häiritä. Tule perässäni reppuinesi. Tytöt, minä ostan teille kummallekin jotakin. Kauppamies, ensin pitää meidän saada valikoida. — Tulkaa, tytöt!
AUTOLYCUS (syrjään). Mutta kuristaa saat kukkaroasi, saat kuin saatkin.