AJAX.
Hyvä! Jatka, jatka!
THERSITES.
Minä palvelen täällä vapaaehtoisena.
ACHILLES. Sinun viimeinen palveluksesi oli väkinäistä, eikä vapaaehtoista; kukaan ei ota selkäänsä vapaaehtoisesti; Ajax oli tässä vapaaehtoinen, sinä pakonalainen.
THERSITES. Todellako? Suuri osa sinunkin älystäsi on jäntereissäsi; tai sitten ihmiset valehtelevat. Kyllä se Hector saa hyvän saaliin, kun puhkaisee teidän jommankumman aivokopan; yhtä hyvin voisi särkeä perstan ja onton pähkinän.
ACHILLES.
Joko minuakin härnäät, Thersites?
THERSITES. Ulysses ja vanha Nestor — tuo, jonka äly oli homeessa, ennenkuin teidän esi-isillänne oli kynsiäkään varpaissa — ne panevat teidät ikeeseen kuin vetohärät, joilla kyntävät auki sotaa.
ACHILLES.
Mitä? Mitä?
THERSITES.
Niin, totta totisesti! Vakoos, Achilles! Vakoos, Ajax! Vakoos parrasta!
AJAX.
Minä leikkaan kielen suustasi.
THERSITES.
Ei sillä väliä; minä puhun yhtä paljon kuin sinä, sen jälkeenkin.