PORTIA. Kyllä, kyllä, Bassanion; se muistaakseni oli hänen nimensä.
NERISSA. Aivan niin, neiti. Kaikista miehistä, joita minun hupsut silmäni ovat tähystelleet, on hän enimmin kauniin vaimon ansainnut.
PORTIA. Muistan hänet hyvin, ja muistan hänen kannattavan kiitostasi. (Palvelija tulee.) No, mitä nyt?
PALVELIJA. Nuo neljä vierasta etsivät teitä, neiti, sanoaksensa teille jäähyväiset, ja lentolähettiläs on tullut viidenneltä, Maroccon prinssiltä, joka ilmoittaa, että prinssi, hänen herransa, on täällä tänä iltana.
PORTIA. Jos voisin sanoa viidettä yhtä mielelläni tervetulleeksi, kuin noille neljälle sanon jäähyväiset, niin olisin iloinen hänen tulostansa. Jos olisi hänellä pyhimyksen mieli ja paholaisen näky, niin totta mieluummin tahtoisin synnintunnustusta tehdä kuin lemmentunnustusta nähdä. Nerissa, tule. — Edellä käy, poika. — Kun oven yhden jälkeen lukkoon saa, Niin uusi kosija jo kolkuttaa.
(Lähtevät.)
Kolmas kohtaus.
Venetia. Aukea paikka.
(Bassanio ja Shylook tulevat.)
SHYLOCK. Kolmetuhatta dukaattia, — hyvä!
BASSANIO. Niin, herra, kolmeksi kuukaudeksi.