KAUKOMIELI:
Sylini kotosi korja sieluni eho emosi.
KYLLIKKI (pelokkaana):
Viel' on viisi veljeäni, seitsemän setäni lasta jänön jäljen polkijaksi, neidon pään perilliseksi. Jos sota on syttynevi takia minun poloisen (kauhusta väristen) — — silloinpa tuho tulevi saapi surma myös sinulle.
KAUKOMIELI:
En oo pelkuri mä ollut ennen, enkä vastakana!
Kotona on mulla miekka säkenöivä säilärauta, jok' on Hiidessä hiottu jumalissa kirkastettu. Sillä suistan surman suuhun vihollisen jok'ikisen, sekä suurennan sukuni laajennan lajini kaiken.
KYLLIKKI (itkien):
Joutenpa poloinen synnyin, jouten synnyin, jouten kasvoin, jouten aikani elelin, jos nyt joudun joutavalle, miehelle mitättömälle, suojihin sodan kävijän, aina tuiman tappelijan.
KAUKOMIELI (Kyllikkiä hyväillen):