En mä tiedä, enkä tunne, — enkä kuullut muiltakana — —, missä viekas Tuonen virta. kuoleman vesien pyörre, jonka pinnalla pitäisi souteleman siivillänsä joutsen valkoinen, väkevä kestämähän virran voiman itse siihen suistumatta.
Ken on teistä, Tietäjistä, viimeistellyt viisautensa pulman mulle puhkomahan, umpisolmun aukomahan, vyyhden paasmat päästämähän, jotta outokin osaisi langan keriä kerälle?
Ilman teidän neuvojanne, taitoanne, tietoanne, en ma orpo onnistuisi päästä pyyteeni perille.
3:MAS TIETÄJÄ:
Ootpa kaunis Kaukomieli poluillasi päätynynnä Opinnan-Salin sisälle ikitiedon temppelikin.
Tässä Veljeni vakavat sanoin sulle selvitteli olemukses' ongelmia, tehden taidolla tutuksi sielusi sisäisen laadun, ynnä järjen ohjattoman.
Kun et tyytynyt sä tuohon tietohon tavattomahan kysyen yhä enemmän elon syntyjä syviä, täytyy vihdoin ilmituoda tietomme salaisin silmu, kauan kätkössä pidetty itse Luojan lainehilla.
Tieto tää se tarjouupi Tuonen joutsenen tarussa aian hanhen harkinnassa.
Sit' et lintua pyheä löydä rinnasta omasta, ennenkuin on ennättänyt huuliltasi helkähdellä, yläilmoihin yletä, yli-luonnollinen laulu, sävel soinnukas sorea, sointu suuren rakkauden.
KAUKOMIELI (ihastuen):