"Se ei voi tulla kysymykseenkään", virkkoi Savrola.
"Miksi ei?" kysyivät useat äänet.
"Siksi että nämä upseerit antautuivat määrätyin ehdoin, eikä tasavalta rupea teurastamaan syyttömiä."
"Äänestetäänpä siitä", sanoi mies.
"Minä vastustan äänestystä. Tällaisesta asiasta ei voi väitellä; tässä on kysymys oikeasta ja väärästä."
"Kannatan siitä huolimatta äänestystä."
"Niin minäkin", huusivat useat.
Äänestystä jatkui. Renos kannatti Savrolaa laillisista syistä; upseerien asia ei kuulunut heidän tuomiovaltaansa, hän selitti. Godoy pidättyi äänestämästä. Ehdotus hyväksyttiin yhdelläkolmatta äänellä seitsemäätoista vastaan. Tulosta tervehdittiin hurraa-huudoin. Savrola kohautti hartioitaan. "Se on aivan mahdotonta, se ei käy päinsä. Olemmeko muuttuneet raakalaisiksi tänä aamuna?"
"Onhan olemassa toinen vaihtoehto", sanoi Kreutzen ystävä.
"Niin onkin, ja sen minä valitsisin ilomielin, ennenkuin antaisin tämän suunnitelman toteutua. Mutta", matalalla, uhkaavalla äänellä, "ensin annetaan kansan lausua mielipiteensä, ja silloin minä saanen tilaisuuden osoittaa sille meidän todelliset vihollisemme".