HULLU NAURU.
Taas korvissani kajahtaa
se kamala, hullu nauru.
En missään siltä rauhaa saa.
Käy sielussani puistatus,
ja ihmeeksi ystäville
jää kesken ilonpurkaus.
Yöll' ensi kerran ääni se
mun yllätti kauan sitten.
Sen jälkeen uhraan kauhulle.
Jo sointu naurun kirotun
on omassa naurussani.
Se vähitellen valtaa mun.
III
PIRUNPOLSKA.
Älä vain nyt päätäsi nosta, älä silmiäs avaa! Pidä kiinni vain yhä tiukemmin! Älä pelkää, en sieluja osta enkä kavioin ravaa, vaikk' onkin muotoni pyövelin.
Mun eivät keuhkoni siedä tätä katkua savun, joka peittää kaupungit ihmisten. Kera tahdon sinutkin viedä läpi sumun ja savun, ja me nousemme hyrränä pyörien.
Sydän vasten sydäntä kuumaa ylös portille taivaan, säveleissä jättiläishaitarin. — Tämä kierto liiaksi huumaa ja helvetin vaivaan vie suoraa päätä se kummankin.