MERI KERTOO —
Kirj.
Yrjö Rauanheimo
Porvoossa, Werner Söderström Osakeyhtiö 1926.
SISÄLLYS:
Pasaadituulessa.
Elias, kokki.
Kaksi kapinayritystä.
Mooses, laivasika.
Sinisen järven talo.
Katkeria muistoja.
Mabel.
"James E. Coxin" haaksirikko.
"Kuolema tai rähänauru".
PASAADITUULESSA
Nojaan skanssin ovea vasten ja koetan unisilla silmilläni laskea, kuinka monta pyöriäistä on laivan vasemmalla laidalla. Niitä on kymmenen, ei, kaksikymmentä. Turhaa työtä tämä laskeminen, sillä koko pyöriäisparvi näyttää pitkältä merikäärmeeltä, joka aamuhämärän fantastisessa valossa muodostuu peloittavaksi, kiiltäväksi ja kuohuvaksi juovaksi. Mahdotonta on niiden lukumäärää edes arvata, sillä kuka tietää, mille kuuluu mikin pyrstö ja pää. Pyöriäisparvi kuohuttaa veden vaahdoksi, josta eroittuu mustankiiltävä pää, siitä noin viiden metrin päässä iloisesti sätkyttelevä pyrstö — mutta eihän pyöriäinen niin pitkä ole? Haukottelen ja ummistan silmäni.
Ei minua oikeastaan nukutakaan, sillä unta on tarjolla kylliksi, muuten vain tämä suloinen lämmin tuo onnellisen haukotuksen huulille.
Toinen haukotus saa silmät jälleen auki. Ne harhailevat laiskana merellä, kimpoavat sen harmaasta pinnasta takaisin parraspuuhun ja lopuksi kipuavat askel askelelta ylös purjeisiin. Purjeet ovat harmaata massaa, joka omituisesti värisee ikäänkuin innoissaan hyvästä tuulesta ja suopeasta säästä. Lopuksi päätyy katse etumaston huippupurjeeseen ja laiska ruumis saa epämiellyttävän sysäyksen. Siellä ylhäällä on jotakin vinossa. Huippupurjeen mastorenkaista on kaksi lupsahtanut kuin väsyneinä toistensa päälle ja vetävät nyt purjetta ryppyyn. Paras on mennä sinne ylös, ennenkuin perämies lähettää, matka sinne kuitenkin tulee.